Miettiessäni rauhantyötä mieleeni ei ponnahda kuvaa nuorista mukana keskusteluissa taikka neuvottelupöytien äärellä, eikä minulla myöskään ole tunnetta meille edes löytyvän tilaa niistä. Nuoret ovat jääneet mielestäni pimentoon rauhasta ja rauhantyöstä puhuttaessa, vaikka me olemme niitä, joihin päätökset vaikuttavat pisimpään.
Kysyinkin muutamalta muulta nuorelta, millaisena he kokevat rauhantyön. Vastauksia oli monenlaisia, mutta pääpainon sai kuitenkin tunne rauhantyön etäisyydestä ja korkeasta kynnyksestä osallistua toimintaan. Rauhantyö vaikuttaa joltakin, mihin ainoastaan asioihin vuosikymmeniä perehtyneet voivat osallistua ja vain heidän sanomisilleen annetaan arvoa.
Kun taas itse mietin rauhantyötä, nousee mieleeni varsin laaja kuvasto erilaista toimintaa niin keskusteluihin osallistumisesta ydinaseiden vastaisten lehtien jakamiseen. Rauhantyö on muutakin kuin pelkkien aseiden vastustamista. Kyse on myös antirasismista, luonnonsuojelusta ja tasa-arvon edistämisestä. En ole kuitenkaan aina omannut monipuolista kuvaa rauhantyöstä, joten ymmärrän hyvin mistä etäinen ja yksipuolinen kuva kumpuaa.
Väitän, että juuri tällä rauhantyön sekä rauhan eri teemojen monipuolisuuden korostamisella voidaan saada laajempi joukko nuoria sekä muitakin ihmisiä kiinnostumaan. Jokaiselle on varmasti löydettävissä juuri niitä omia tapoja, joiden avulla edistää rauhaa niin omassa elämässään kuin isommassakin mittakaavassa.
Toimintaan lähtemisen kynnyksen suuruuteen vaikuttaa varmasti myös oma kokemus oman toimintansa merkittävyydestä. Itse en ainakaan koe kovinkaan mieluisaksi lähteä mukaan toimintaan, jos en alkujaankaan koe voivani vaikuttaa. Uskon, että aika monen muunkin kohdalla osanottaminen saattaa tällaisen tunteen kanssa painiessa jäädä.
Mitään konkreettisia keinoja minulla ei ole nuorten osallisuuden lisäämiseksi tarjota. Tästä huolimatta toivoisin teidän kannustavan, kuuntelevan sekä kysyvän nuorilta itseltään, kuinka heidän omaa osallisuuttaan voitaisiin lisätä. Luokaa myös meille tunne siitä, että toiminnallamme sekä äänellämme on merkitys. Tunne tästä luo toivoa, ja toivo auttaa jaksamaan sekä kannustaa toimimaan.
Kirjoittaja: Aino Sipilä
Kirjoittaja oli kesätöissä Sadankomiteassa kesäkuussa 2022.
