Sotilasliitto Nato

Sadankomitean Nato-kannanotto 5.6.2023

YDINASEISIIN PERUSTUVAA TURVALLISUUSPOLITIIKKAA EI VOI HYVÄKSYÄ

Monet suomalaiset muuttivat mielipidettään sotilasliitto Natosta keväällä 2022, mutta ydinaseista ja monesta muusta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruskivestä he eivät ole muuttaneet mieltään. Naton jäsenenä Suomen tulee pitää kiinni omista arvoistaan. Jäsenyyttä tulee rakentaa turvallisuuden edistämiseksi Suomen omista lähtökohdistaan käsin.

Kansallisen Nato-strategian laatiminen selkeyttäisi Suomen tietä Naton jäsenenä, sekä siihen liittyvää ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua. Lähtökohdat sen luomiseksi löytyvät Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisista selonteoista ja niihin liittyvistä linjauksista kuten kehityspoliittisesta selonteosta, Nato-lain esitöistä sekä Eduskunnan eri valiokuntien lakiesitykseen antamista lausunnoista.

Rauhanjärjestö Sadankomitean näkemys on, ettei liittyminen sotilasliittoon takaa kestävää rauhaa vaan siihen on pyrittävä väkivallattomilla ratkaisuilla. Nato on ensisijaisesti sotilasliitto, jonka merkitys perustuu ydinaseisiin ja liittolaisuuteen Yhdysvaltojen kanssa.

Turvallisuusratkaisuna Nato on kapea. Se ei voi eikä pyri ratkaisemaan aikamme suurimpia turvallisuusuhkia kuten ilmastokriisiä, luontokatoa ja niistä aiheutuvia haittoja. Tavoitteenamme on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisten arvojen ja kansallisten etujen, kuten ihmisoikeuksien, mukainen aktiivinen toimijuus myös sotilasliiton jäsenmaana. Naton toiminnasta ja Suomen tavoitteista on käytävä avointa, kriittistä ja moniäänistä yhteiskunnallista keskustelua, kuten toimivaan demokratiaan kuuluu.

Suomi torjuu ydinasepelotteen turvallisuuspolitiikkansa johtoajatuksena

Suomen tulee liittyä YK:n ydinasekieltosopimukseen. Se on laadittu ydinsulkusopimuksen jatkoksi ja on yksi monista tarvittavista askeleista kohti täydellistä ydinaseriisuntaa. Ydinasekieltosopimus ei ole ristiriidassa Naton yhteisen puolustuksen ja 5. artiklan kanssa. Natoon liittymällä Suomi tavoitteli sotilaallista turvaa. Ydinasepelotteen hyväksyminen ei ole sille edellytys.

Ydinaseet ovat Nato-jäsenyyden suurin yksittäinen ongelma. Ydinpommi on joukkotuhoase, jonka räjähdys- ja säteilyvaikutukset osuvat myös siviileihin. Näin ollen ydinaseen räjäyttäminen on käytännössä aina sotarikos. Sota Ukrainassa on osoittanut, että kauhun tasapaino on harhaa. Ydinasesateenvarjo on muuttunut ydinvarjoksi, joka mahdollistaa ja ylläpitää aseellisia konflikteja.

Ydinaseet eivät vastaa aikamme suuriin uhkiin kuten jo mainittuihin ilmastokriisiin ja luontokatoon. Ajatuksen ydinaseettomasta Pohjolasta ja maailmasta tulee olla Suomen turvallisuuspolitiikan johtotähti. Naton ydinasepelotetta ei voi hyväksyä johtoajatukseksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusperiaatteet pitävät myös liittoutuneessa Suomessa

Suomen tulee seistä jämäkästi eurooppalaisten sivistyksen arvojen takana. Esimerkiksi demokratiasta, ihmisoikeuksista tai kehityspolitiikan painopisteistä emme voi joustaa Nato-jäsenyydenkään myötä.

Asekaupan kokonaisharkinnassa liittolaisuus on yksi osa, mutta se ei koskaan voi ajaa ihmisoikeuksien tai Suomea sitovien kansainvälisten asevalvontasopimusten kuten YK:n asekauppasopimuksen tai EU:n yhteisen kannan ylitse.

Suomen pitää Naton jäsenmaana uskaltaa olla omaa mieltään, kriittinen ja rohkea. Suomella on Naton jäsenenä entistä suurempi velvollisuus seurata ja edistää demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumista liittolaismaissa.

Naton virallisena tavoitteena on vapaiden instituutioiden ja taloudellisen yhteistyön edistäminen, mutta käytännössä Nato ei takaa, eikä edes pyri takaamaan jäsenmaidensa demokratioiden, ihmisoikeuksien tai talouspolitiikan toteutumista. Nato on sitoutunut YK:n peruskirjan periaatteisiin, mutta tämä ei tarkoita kaikkien sen jäsenmaiden toimivan aina näiden periaatteiden mukaisesti.

Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden tarvittaessa erota sotilasliitosta.