Tampereen YK-yhdistys TAYK ry järjesti vuosittaisen Peace Day -seminaarinsa 24. syyskuuta 2021. Päivän teemana oli tällä kertaa väkivallattomuus. Aiheesta olivat keskustelemassa Aseistakieltäytyjäliiton Aku ja Jere, Elokapinan tukijat Riina ja Emmi, armenialainen rauhanaktivisti Babken ja sosiologi Timo Virtala. Ohjelmassa kuultiin siis erilaisia näkökulmia, joita yhdisti jaettu ymmärrys väkivallattoman toiminnan merkityksestä.
Aseistakieltäytyjäliitolle väkivallattomuus on positiivinen arvo, joka tarkoittaa fyysisestä ja psykologisesta väkivallasta kieltäytymistä ihmisiä ja eläimiä kohtaan. Väkivallattomuuden radikaalius syntyy siitä, että se kyseenalaistaa väkivallan voiman, jota käytetään usein jopa voiman synonyymina. Aseistakieltäytyminen on väkivallaton toimi, jolla AKL tavoittelee muutosta asevelvollisuuteen. Näin toimi myös heidän esikuvansa Arndt Pekurinen, jonka väkivallaton vakaumus ja toiminta vaikuttivat Suomen siviilipalveluslain syntyyn.
Myös Elokapina on sitoutunut väkivallattomuuteen. Se merkitsee heille rakkautta muita kohtaan ja sitä, ettei ketään vahingoiteta. Yleisö pääsi miettimään omaa käsitystään väkivallasta esimerkkien kautta. Onko esimerkiksi väkivaltaa sanoa toiselle vihaavansa häntä? Keskustelu toi esille, että rajan vetäminen väkivallan ja väkivallattomuuden välille ei ole yksinkertaista. Elokapina itse luottaa väkivallattomuuteen, koska tavanomaiset keinot eivät ole osoittautuneet riittäviksi ekologisen muutoksen saavuttamisessa. Liikkeeseen osallistujille tarjotaan koulutusta väkivallattomasta toiminnasta ja myös kommunikaatiossa huomioidaan väkivallattomuuden periaatteet.
Rauhanaktivisti Babken kertoi väkivallattomuuden merkityksestä Armenian vuoden 2018 samettivallankumouksessa. Väkivallattomaan linjaan päädyttiin, vaikka moni suhtautuikin siihen aluksi epäilevästi. Käänteentekevää oli ollut ymmärrys siitä, että poliisitkin ovat tavallisia armenialaisia, joten väkivalta heitä kohtaan olisi aiheuttanut ylimääräistä vastakkainasettelua. Vallankumouksen tunnelma oli karnevalistinen ja poliisin läsnäoloon vastattiin halauksilla. Tämä mahdollisti kaikkien väestönosien osallistumisen matalalla kynnyksellä. Väkivallattomuus teki osallistumisen houkuttelevammaksi myös naisille, jotka olivat avainroolissa vallankumouksen onnistumisessa.
Timo Virtala kertoi väkivallattomuuden voimasta historiallisten esimerkkien avulla. Tutkimuksissa on havaittu väkivallattoman toiminnan saavuttavan tavoitteensa jopa väkivaltaista toimintaa tehokkaammin, vaikkakin tämä trendi on viimeisen kymmenen vuoden aikana kääntynyt laskuun. Rohkeat ihmiset ovat toimineet väkivallattomasti niin natsismia, rotusortoa kuin ilmastonmuutosta vastaan. Kyseisten esimerkkien kertominen on tärkeää, sillä historiankirjat keskittyvät valitettavan usein vain väkivaltaisiin tapahtumiin, kuten sotiin, mikä antaa vääristyneen ja yksipuolisen kuvan ihmiskunnan historiasta.
Päivän aikana toistui pohdinta väkivallattomuus-sanan haasteellisuudesta. On vaikea kuvata ilmiötä sanalla, joka perustuu siihen, mitä se ei ole. Sanan juuret ovat sanskritin kielessä, jossa väkivallattomuutta tarkoittaa sana ahimsa ja jossa on muutenkin yleistä muodostaa sanoja sen mukaan, mitä ne eivät ole. Muihin kieliin väkivallattomuus ei kuitenkaan istu yhtä luontevasti. Voisiko löytyä parempi tapa kuvata ilmiötä, jonka me kaikki kuitenkin tunnistimme? Keskustelussa pohdittiin esimerkiksi sanan pasifismi merkitystä ja sen suhdetta väkivallattomuuteen. Pasifismi-sanan elvyttäminen tulisikin olla rauhanliikkeen agendalla.
Taykin Peace Day onnistui herättämään ajatuksia ja keskustelua yhteiskunnallisten muutosten mahdollisuuksista. Eri toimijoiden kokemusten kuuleminen oli inspiroivaa ja muistutti siitä, että ihmiset yhdessä voivat muuttaa maailmaa kohti parempaa.
