Tällä viikolla (31.5.-4.6.2021) vietetään Kansainvälisen pienaseverkoston (International Action Network on Small Arms, IANSA) koordinoimaa aseväkivallan vastaista toimintaviikkoa. Sadankomitea on mukana globaalissa kampanjassa, jonka tarkoituksena on lisätä tietoa pienaseiden aiheuttamista ongelmista Suomessa ja maailmalla. Sanoma on erittäin selkeä: pienaseväkivalta on tuhoisaa niin valtioille, yhteisöille, kuin sen uhreillekin. Pienaseväkivalta ei ole tappavaa ainoastaan konflikteissa, vaan myös niiden ulkopuolella. Pienaseväkivalta lisää sekä turvattomuutta että sukupuolittuneen väkivallan esiintymistä. Tämä koskee myös Suomea, ja siksi kampanja on meillekin tärkeä.
Suomessa on noin 1,5 miljoonaa luvallista ampuma-asetta, eli noin joka neljännessä taloudessa säilytetään asetta. Small Arms Surveyn (2018) mukaan Suomi on näin ollen kärkipäässä, kun puhutaan siviilien omistamien pienaseiden määrästä. Suomi on lisäksi myös poikkeuksellisen turvaton maa naisille: kuten Yle uutisoi viime vuonna, Suomi on naisille Euroopan unionin toiseksi väkivaltaisin maa. Vaikka ampuma-aseella tehtyjen henkirikosten määrä Suomessa onkin suhteellisen alhainen, tämä ei silti tarkoita sitä, etteivätkö pienaseet myötävaikuttaisi naisten heikkoon turvallisuustilanteeseen Suomessa.
On totta sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa, että erityisesti naisiin ja tyttöihin kohdistuu erilaisia aseellisen väkivallan muotoja, kuten seksuaalista hyväksikäyttöä ja lähisuhdeväkivaltaa. Aseita käytetään niin uhkailuun, pakottamiseen, kontrolloimiseen kuin myös tappamiseen. Aseiden käyttöön ja hallussapitoon liittyvät valtasuhteet ja vaikutukset uhkaavat erityisesti naisten ja tyttöjen hyvinvointia.
YK:n yleiskokouksen hyväksymä kansainvälinen asekauppasopimus (Arms Trade Treaty, ATT) on ensimmäinen maailmanlaajuinen konventionaalisten ja pienaseiden myyntiä rajoittava sopimus. ATT on myös ensimmäinen sopimus, joka tunnistaa yhteyden pienaseiden ja sukupuolittuneen väkivallan välillä. ATT:n 7. artikla listaa mahdollisia rikkomuksia, joiden pohjalta asevienti maahan voidaan evätä – naisiin ja lapsiin kohdistuva väkivalta on yksi niistä.
Myös kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDGs) käsittelevät pienaseiden vaarallisuutta. Esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoon tähtäävän viidennen tavoitteen mukaan sukupuolinäkökulmat on otettava huomioon, kun puhutaan aseriisunnasta ja asevalvonnasta. Tämän lisäksi olisi syytä arvioida uudelleen sukupuolistereotypiat liittyen aseisiin ja maskuliinisuuteen, sillä tämä vanhanaikainen, harmillinen käsitys maskuliinisuudesta lisää sukupuolittuneen väkivallan riskiä.
Sekä Suomessa että maailmalla on vielä paljon tehtävää ja kehitettävää sukupuolittuneen väkivallan kitkemiseksi, mutta ATT, kestävän kehityksen tavoitteet ja tämän IANSA:n koordinoiman aseväkivallan vastaisen toimintaviikon kaltaiset aloitteet ovat askel oikeaan suuntaan.
Lue IANSA:n kampanjasta lisää täältä!
