Sadankomitean rauhanlähettiläskoulutus 18-29 -vuotiaille innokkaille nuorille rauhantekijöille on lähtenyt käyntiin. Rauhanlähettiläät tapaavat tiistaisin etänä ja osallistuvat asiantuntijaluennoille verkko-opintojen lisäksi. Koulutus alkoi lauantaina 6.3, jolloin nuoret pääsivät tapaamaan toisensa ruudun välityksellä ja tutustumaan rauhantyön perusteisiin. Toivotimme osallistujat ilolla tervetulleiksi oppimaan turvallisuuden ja rauhan kysymyksistä!
6.3. Aloitustapaaminen
Ensimmäinen koulutuskerta avasi rauhanlähettiläille rauhantyön eri ulottuvuuksia puhujavieraiden kiinnostavien alustusten kautta. Avauksena Sadankomitean puheenjohtaja Kaisu Kinnunen valotti turvallisuuden monitulkintaista sisältöä ja kestävän rauhan edistämisen keinoja. Nuoret pääsivät heti pohtimaan, mitä rauha merkitsee juuri heille. Alla koottuna rauhanlähettiläiden ajatuksia:
Matilda Flemming (Search for Common Ground) saapui puhumaan nuorten osallisuudesta rauhantyössä YK:n päätöslauselman 2250 ”Nuoret, rauha ja turvallisuus” ympärillä tehtävän aktiivisen työn kautta. Flemming esitteli päätöslauselman sisältöä ja kansainvälistä toimintaa sen edistämiseksi. Kannustimme rauhanlähettiläitä osallistumaan Ulkoministeriön valmisteleman Suomen kansallisen toimenpideohjelman rakentamiseen, jossa nuorten oma panos on keskeistä.
Aku Kervinen Aseistakieltäytyjäliitosta painotti aseistakieltäytymisen vahvaa sidettä ihmisoikeuksiin. Kervinen esitti tärkeitä pohdintoja nykymuotoisen asevelvollisuuden kehittämiseksi tasa-arvoisempaan ja militarismia purkavaan suuntaan. Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius puolestaan kertoi rauhanliikkeen historiasta ja rauhantyön periaatteista. Rauhanlähettiläät saivat luennolla kokonaiskuvan rauhantyön asemasta turvallisuuden edistämisessä ja paremman maailman rakentamisessa. Saimme myös hyvän katsauksen globaaleista rauhantoimijoista.
Luennoitsija ja kirjailija Timo Virtala johdatti nuoret väkivallattoman kansalaistoiminnan äärelle inspiroivien esimerkkien kautta. Aktiivisuuden, arvokkuuden ja avoimuuden periaatteiden esiintuonti ilmensi kuulijoille pasifistisen aatteen perustaa. Monelle koulutuspäivän kruunasi presidentti Tarja Halosen puhe uusille rauhanlähettiläille. Viesti oli ytimekäs. Rauhantyö on ottanut isoja askelia vuosikymmenten varrella, mutta tehtävää riittää jatkossakin. Nuorissa on sekä nyt että tulevaisuudessa paljon toivoa ja osaamista rauhan edistämiseksi.
9.3. Työpaja antirasismista
Tiistaina 9.3. Hanna Mithiku ja Akunna Onwen Rauhankasvatusinstituutista pitivät työpajan antirasismista. Koulutuskerralla pohdittiin esimerkiksi, miten kestävää rauhaa edistetään antirasistisen työn kautta ja kuinka syrjintään voidaan puuttua niin yhteiskunnan tasolla kuin yksilöiden arjessakin. Nuoret pääsivät ideoimaan ryhmissä konkreettisia antirasistisia tekoja, kuten erilaisia hankkeita, joiden kautta laajat yhteiskuntakerrokset tuotaisiin mukaan rasismin vastaiseen kamppailuun. Työpaja opasti rauhanlähettiläitä tunnistamaan ja kyseenalaistamaan yhteiskunnalliset rakenteet, jotka uusintavat syrjintää.
16.3. Asekauppa
Ajatushautomo SaferGloben Kari Paasonen puhui rauhanlähettiläille 16.3. asekaupan yhteyksistä konflikteihin ja Suomen aseviennin keskeisistä kysymyksistä. Saimme erilaisten tilastojen ja tutkimustiedon kautta kokonaiskuvan asekauppaan kytkeytyvistä ongelmista ja mahdollisista keinoista järjestelmän kehittämiseksi. Rauhanlähettiläät esittivät pohdintojaan ihmisoikeusrikkomusten ja aseviennin yhteyksistä. Aseriisunta- ja valvonta painottuivat rauhanasioina, jotka kaipaavat enemmän niin kansainvälistä kuin kansallistakin vastuunottoa ja sopimusperustaisuuden kunnioittamista.
23.3. Ilmastonmuutos ja konfliktit
Tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista esitteli 23.3. ilmastonmuutosta rauhankysymyksenä. Monimutkaiset riippuvuussuhteet yhteiskunnallisten ongelmien ja ekologisen tasapainon välillä korostivat ympäristötietoisen rauhanrakennuksen merkitystä. Ilmastonmuutoksen yhteys konflikteihin herätti ryhmäkeskusteluissa ajatuksia rauhantyöstä, jossa ilmastonmuutoksen hillintä tukee konfliktien ehkäisyä ja ratkaisua. Nuorten kehittelemissä paikallistason ilmastohankkeissa pureuduttiin esimerkiksi elinkeinomuutoksiin, ruuantuotannon ongelmiin ja yhteisöissä tapahtuvan dialogin edistämiseen.
30.3. Työpaja polarisaatiosta
Yhteisösovittelija Miriam Attias piti 30.3. yhteiskunnalliseen polarisaatioon keskittyvän Depolarize -työpajan. Työpajassa käsiteltiin polarisaation tematiikkaa, yksinkertaistavaa ja identiteettipuheen kyllästämää vastakkainasettelua. Attias avasi myös konfliktin muodostumisen vaiheita ruohonjuuritasolla ja sitä, kuinka dialogin ja ymmärryksen kautta voidaan hälventää pinttyneitä jakolinjoja. Rauhanlähettiläät pääsivät koulutuskerralla pohtimaan omia kokemuksiaan polarisaatiosta ja mahdollisuuksia vastakkainasettelun muurien purkamiseen.
Mitä seuraavaksi?
Huhtikuussa rauhanlähettiläämme jatkavat monipuolisten rauhankysymysten parissa. Luvassa on monenkeskiseen yhteistyöhön tutustumista rauhan edistämisen näkökulmasta ja kattava koulutusmoduuli kansalaisvaikuttamisesta sekä kampanjoinnista. Kevään edetessä rauhanlähettiläät pääsevät myös kehittelemään omia rauhantöitään!
