Sadankomitean uusi kolmivuotinen strategia astui voimaan tammikuussa ja siinä todetaan, että haluamme, että ”yhteiskunnan resursseja käytetään ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi ja globaalien haasteiden ratkaisemiseksi asevarustelun sijaan”. Ilmaston lämpeneminen kuuluu ilman muuta keskeisesti näihin globaaleihin haasteisiin.
Olemme saaneet jälleen nähdä, mitä ilmaston lämpeneminen on tehnyt Suomen talville. Vuosi sitten meillä oli etelässä puoli vuotta kestävä marraskuu ja pohjoisessa valtavasti lunta. Joulukuu oli tänäkin talvena synkkä ja valkea joulu tuntui Helsingissä kaukaiselta haaveelta. Joulukuun keskilämpötila on Suomessa noussut viisi astetta 150 vuodessa ja olen ihan omanakin elinaikanani todennut lumen vähenemisen.
Työssäni Kirkon Ulkomaanavussa näen, mitä ilmastonmuutos aiheuttaa järjestön toimintamaissa Itä-Afrikassa. Afrikan sarvessa kuivuus ja tulvat ovat lisääntyneet, mikä tarkoittaa, että opitut ja perinteiset elinkeinot, kuten paimentolaisuus, eivät onnistu ja luonto ei toimi niin kuin on totuttu. Tämä ajaa köyhiä ihmisiä liikkeelle, toisin sanoen pakolaisiksi. Mahdollisuudet luoda uutta, parempaa tulevaisuutta ovat näistä lähtökohdista heikot, ja pakolaisia kohtaan on ennakkoluuloja ympäri maailmaa. Ilmastopakolaisuuden hyväksyminen on ilman muuta rauhankysymys myös Suomessa.
Toisaalta ilmaston lämpeneminen aiheuttaa resurssipulaa ja kilpailua luonnonvaroista. Olen viime aikoina lukenut uutisista Etiopian rakentamasta Niilin padosta, joka tyrehdyttää Egyptiin valuvan veden. Egyptin maatalous on Niilin varassa ja ongelmaa on pyritty toistaiseksi tuloksetta ratkaisemaan kansainvälisen diplomatian keinoin. Toisaalla Intiassa kuoli vähintään sata ihmistä, kun vesivoiman tuottamiseen rakennettu pato hajosi. Ilmaston lämpeneminen oli ilmeisesti aiheuttanut liian suuren vesimassan valumisen Himalajalta. Nämä ongelmat osoittavat, miten vaikeaa on löytää oikeudenmukaisia ratkaisuja ilmaston muuttumisen aiheuttamiin ongelmiin konteksteissa, joissa yhteiskunnan ja talouden kehitys vaatii jatkuvasti enemmän energiaa.
Maailma on hitaasti kääntymässä kohti todellisuutta, jossa ilmaston muuttuminen tulee syvästi muuttamaan elämää. Sadankomiteassa toivomme, että asenteet muuttuisivat laajemmin Suomessa ja puheet muuttuisivat nopeammin teoiksi. Kriisitietoisuuden pitäisi lähteä leviämään yhteiskunnan syvissä riveissä ja ilmastonmuutos tulisi nostaa keskeiseksi rauhankysymykseksi. Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii niitä miljardeja, jotka aiotaan laittaa uusiin hävittäjiin.
Toivoisin pystyväni uskomaan, että teknologian avulla voimme hoitaa ilmastonmuutoksen niin, että mahdollisimman harva olento kärsii. Olen lukenut eri lähteistä kiinnostavista ja usein hyvin toteuttamiskelpoisista keksinnöistä, joita olisi mahdollistaa hyödyntää ilmaston lämpenemisen torjunnassa. Niiden takaa puuttuu kuitenkin toistaiseksi riittävä yhteinen tai poliittinen tahto ja raha. Nyt kaivataan kaikkien panostuksia kestävään rauhaan ja ilmaston lämpenemisen torjuntaan.