Avoin kirje Suomen ja Ruotsin valtion johdoille

Avoin kirje

Suomen presidentti Sauli Niinistö
Ruotsin pääministeri Stefan Löfven
Suomen pääministeri Juha Sipilä
Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström
Suomen ulkoministeri Timo Soini
Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist
Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö
Ruotsin suurlähettiläs Eva Walder

Aihe: ydinasekieltosopimus, jota 122 YK:n 193 jäsenmaasta tukee

YK:n 122 jäsenmaata 193:sta äänesti 7.7.2017 hyväksyen ydinasekieltosopimuksen, jonka on tarkoitus astua voimaan määräajan kuluttua siitä, kun 50 valtiota on ratifioinut sen. Euroopan maista Irlanti, Ruotsi, Sveitsi ja Itävalta, joita perinteisesti pidetään neutraaleina osallistuivat neuvotteluihin ja olivat niiden122 valtion joukossa, jotka äänestivät ydinasekieltosopimuksen puolesta YK: n yleiskokouksessa. Suomi pidättäytyi neuvotteluista eikä osallistunut äänestykseen. Allekirjoitusprosessi alkoi 20.9.2017 Saman päivän päätteeksi jo 50 valtiota oli allekirjoittanut sopimuksen. Yhdysvallat on voimakkaasti vastustanut sopimusta. Myös muut ydinasevaltiot; Venäjä, Ranska ja Iso-Britannia ovat aktiivisesti toimineet sopimusta vastaan. Kiina on toistaiseksi pidättäytynyt kommentoimasta asiaa.

Äänestys otettiin useissa maissa vastaan suurella ilolla.

Hiroshiman pommituksesta eloon jäänyt Setsuko Thurlow oli 13-vuotias, kun Yhdysvallat pudotti historian ensimmäisen atomipommin. Hän totesi 7.7.2017 YK:ssa odottaneensa tuota päivää seitsemän vuosikymmentä ja että se tulisi olemaan lopun alku atomiaseille.

Irlannin ulko- ja kauppaministeri, Simon Coveney nimesi puheessaan YK:n äänetyspäivän todella historialliseksi päiväksi, ja muistutti, että ensimmäinen päätöslauselma YK: n yleiskokouksessa vuonna 1946 vaati "ydinaseiden poistamista kuten myös kaikkien muiden aseiden, joita voidaan käyttää joukkotuhoaseina”.

Princetonin yliopiston professori Zia Mian kirjoitti Atomic Scientists -tiedotteessa 7.7.2017, että kieltosopimuksen velvoitteet "rikkovat rajoja”. Esimerkiksi atomiaseiden käytön uhkailua koskeva kielto, luo perustavanlaatuisen haasteen kaikille ydinaseiden ehkäisyn periaatteille. Tästä eteenpäin ovat pelottelevat osapuolet lakien väärällä puolella, samalla kun useimmat valtiot ymmärtävät ja hyväksyvät sopimuksen."

Beatrice Fihn, International Campaign to Abolish Nuclear Weapons, ICANin johtaja, yksi kansalaisyhteiskunnan kaikkein aktiivisimpia ydinaseettoman maailman puolestapuhujia, ilmaisi ajatuksiaan seuraavasti: "Toivomme, että tämä päivä merkitsee alkua atomikauden päättymiselle. Atomiaseet  rikkovat eittämättä sotalakeja ja muodostavat selkeän uhan maailmanlaajuiselle turvallisuudelle."

Vuonna 1963 silloinen Suomen presidentti Urho Kekkonen ehdotti, että Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska muodostaisivat ydinaseettoman vyöhykkeen. Tämä ei toteutunut, koska Tanska ja Norja olivat Naton jäsenmaita. Vuonna 1978 presidentti Kekkonen toisti ehdotuksensa, jolloin myös Färsaaret, Grönlanti ja Islanti kiinnostuivat ehdotuksesta. Tämäkään ehdotus ei johtanut tulokseen. Presidentti Urho Kekkonen toimi täysin YK: n päätöslauselman (1946) hengessä.

Kansalaisten oikeus turvallisuuteen on selvästi sanottuna Suomen perustuslaissa ja sitä on kunnioitettava:

Suomen perustuslain 1 §: "Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi".

Ruotsilla on pitkät perinteet rauhaa edistävänä kansakuntana. Ruotsin ja Suomen asteittainen vetäytyminen puolueettomuudesta on uusi uhka maailmanrauhalle. Tarvitsemme puolueettomia maita, jotka toimivat välittäjinä konflikteissa. Tämän osoittaa selvästi USA:n ja Pohjois-Korean välinen konflikti.

Me jotka olemme allekirjoittaneet tämän avoimen kirjeen - ja jotka epäilemättä edustamme suurinta osaa maailman väestöstä - toivomme vilpittömästi, että hallituksemme ratifioivat viipymättä yleissopimuksen maailmanlaajuisesta ydinasekiellosta ja toimivat siten ensimmäisen YK: n päätöslauselman ja YK:ssa 7.7.2017 hyväksytyn äänestyksen mukaisesti.

Helsingissä 15. lokakuuta 2017

Maria Mårsel, vice ordförande partistyrelsen, Feministiskt initiativ, Sverige
Pelle Sunvisson, ordförande Folket i Bild /Kulturfront, Sverige
Jan Strömdahl, Folkkampanjen mot kärnkraft – kärnvapen, Sverige
Kersti Wistrand, Humanism och Kunskap, Sverige
Kirsti Kolthoff,  Internationella Kvinnoförbundet för Fred och Frihet, IKFF Uppsalakretsen, Sverige
Titti Wahlberg, ordförande, IKFF Göteborgskretsen, Sverige
Lotta Sjöström Becker, Generalsekreterare, Kristna Fredsrörelsen, Sverige
Susanne Gerstenberg, Kvinnor för Fred, Sverige
Eva Goës, Nätverket Kärnkraftsfritt Bottenviken, Sverige
Staffan Ekbom, ordförande, Riksföreningen Nej till Nato, Sverige
Ianthe Holmberg, ordförande, Svenska Kvinnors Vänsterförbund, Sverige
 
Frank Johansson, Amnesty International, Suomen osasto
Kaj Raninen, Aseistakieltäytyjäliitto
Leena Viikari, Loviisan Rauhanfoorumi
Kati Juva, Lääkärin sosiaalinen vastuu
Ulla Klötzer, Naiset Atomivoimaa Vastaan
Lea Launokari, Naiset Rauhan Puolesta
Antti Seppänen, Pand - taiteilijat rauhan puolesta
Riikka Jalonen, Rauhankasvatusinstituutti
Timo Virtala, Suomen Kristillinen Rauhanliike
Teemu Matinpuro, Suomen Rauhanpuolustajat
Laura Lodenius, Suomen Rauhanliitto
Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea
Elisabeth Nordgren, Svenska Fredsvänner i Helsingfors
Riitta Wahlström, Tekniikka elämää palvelemaan
Arja Laine, WILPF (Naisten kansainvälinen rauhan ja vapauden liitto) Suomen os.
 
***

ÖPPET BREV till

Finlands president, Sauli Niinistö
Sveriges statsminister, Stefan Löfven
Finlands statsminister, Juha Sipilä
Sveriges utrikesminister, Margot Wallström
Finlands utrikesminister, Timo Soini
Sveriges försvarsminister,  Peter Hultqvist
Finlands försvarsminister, Jussi Niinistö
Sveriges nedrustningsambassadör, Ewa Waldner

Ärende: Konventionen om atomvapenförbud , som 122 av FN:s 183 medlemsländer stöder

Den 7.7.2017 röstade 122 av FN:s 193 medlemsländer för  Konventionen om atomvapenförbud, som då den har ratificerats av 50 nationer blir juridiskt bindande. Europeiska länder som tradionellt anses neutrala; Irland, Sverige, Schweiz, Österrike deltog i förhandlingarna  och hörde till de 122 nationer som röstade ja till konventionen i FN:s generalförsamling. Finland höll sig utanför och deltog inte i röstningen. Den 20.9.2017 inleddes ratificeringsprocessen. Vid dagens slut hade redan 50 länder signerat avtalet, bland dem Österrike och Irland. USA har kraftfullt drivit motstånd mot avtalet. Även de övriga kärnvapenländerna; Ryssland, Frankrike och Storbritannien har aktivt agerat mot avtalet. Kina har än så länge avhållit sig från kommentarer.

Röstningarna mottogs med stor glädje på många håll.

Setsuko Thurlow, Hiroshima-överlevande, 13 år då USA fällde världens första atombomb, konstaterade inför FN den 7.7.17 att hon har väntat på den här dagen i sju årtionden och att detta är början på slutet för atomvapnen.

Irlands minister för utrikesfrågor och handel, Simon Coveney kallade i sitt tal inför FN röstningsdagen för en verklig historisk dag och påminde om att den allra första resolutionen från FN:s generalförsamling kom år 1946 och uppmanade till "avskaffande av atomvapen och alla andra vapen som kan användas för massförstörelse".

Zia Mian, professor vid Princeton universitetet, skrev i Bulletin of the Atomic Scientists 7.7.17 att konventionens förpliktelser "bryter ny mark. Till exempel förbudet mot att hota att använda atomvapen, skapar en grundläggande utmaning för all politik som grundar sig på kärnvapenavskräckning. Från och med nu står avskräckningsförespråkarna på fel sida av lagen, såsom den förstås och accepteras av majoriteten av världens länder".

Beatrice Fihn, chef för International Campaign to Abolish Nuclear Weapons, ICAN, en av civilsamhällets aktivaste förespråkare för en atomvapenfri värld, uttryckte sig så här: "Vi hoppas att denna dag markerar början på atomålderns slut. Atomvapen bryter utan tvekan mot krigslagarna och utgör ett klart hot mot den globala säkerheten."

År 1963 förslog Finlands dåvarande president Urho Kekkonen att Danmark, Finland, Norge och Sverige skulle bilda en atomvapenfri zon. Denna förverkligades inte på grund av Danmarks och Norges Nato-medlemskap. År 1978 upprepade Urho Kekkonen sitt förslag då även Färöarna, Grönland och Island visade intresse för förslaget. Inte heller detta förslag ledde till resultat. President Urho Kekkonen agerade helt i FN-resolutionens (1946) anda.

Medborgarnas rätt till säkerhet finns starkt förankrad i Finlands grundlag och bör respekteras:

Finlands grundlag 1 §: "...Finland deltar i internationellt samarbete i syfte att säkerställa fred och mänskliga rättigheter samt i syfte att utveckla samhället."

Sverige har en lång tradition som fredsbefrämjande nation. Sveriges och Finlands stegvisa avståndstagande från neutraliteten utgör ytterligare ett nytt hot mot världsfreden. Det behövs neutrala stater som förmedlare i konflikter. Det visar tydligt USA - Nordkorea konflikten.

Vi som har undertecknat det här öppna brevet - och som utan tvekan representerar majoriteten av världens befolkning - hoppas innerligt att våra regeringar inom kort skall ratificera konventionen för ett globalt förbud mot atomvapen och sålunda agera enligt den första FN-resolutionen samt röstningen i FN den 7.7.2017.