Rauhaa Jemeniin, ei aseita

Jemenin sota on YK:n arvion mukaan tämän hetken pahin humanitaarinen kriisi. Konflikti on johtanut tuhansien lasten kuolemaan. Lapsia kuolee päivittäin nälkään ja he joutuvat pommitusten kohteiksi kouluissa ja kodeissa.

Kaikkien sotivien osapuolten toiminta on ollut vastuutonta. Siviilejä on tapettu, kouluja ja sairaaloita pommitettu ja humanitaarisen avun pääsyä on rajoitettu merkittävästi. Kaikki tämä on johtanut, ilmeisen tarkoituksellisesti, olosuhteisiin, joissa lapset näkevät nälkää eivätkä saa tarvitsemaansa sairaanhoitoa. YK on arvioinut, että yli 11 miljoonaa jemeniläislasta tarvitset humanitaarista apua.

Elokuussa ilmaiskussa tuohtunut talo pääkaupunki Sanaassa. Kuva: Mohammed Awadh/Pelastakaa Lapset

Vastuuttomasti ovat toimineet myös sodan osapuolina toimiville Lähi-idän maille asevientilupia myöntäneet hallitukset. Asekauppiaat ovat kääntäneet tähtäimensä levottomaan maanosaan, jossa on aseille kysyntää ja hallitukset ympäri Eurooppaa ovat myöntäneet lupia kaupoille.

Lähi-idästä on tullut Suomen aseviennin ykköskohde. Viime vuonna Suomi vei sotatarvikkeita maailmalle 133,4 miljoonan edestä. 62,7 prosenttia viennistä kohdistui Lähi-itään, kertoi ajatushautomo SaferGloben viime syksynä julkaistu raportti.

Suomen suurimpia kumppaneita Lähi-idässä ovat Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit. Parhaillaan valmistellaan satojen miljoonien eurojen arvoista kauppaa Qatarin kanssa panssariajoneuvoista ja kranaatinheittimistä. Kaikki maita, jotka ovat osapuolina Jemenin sodassa.1 Näin siitäkin huolimatta, että sekä EU:n yhteinen kanta että kansainvälinen asekauppasopimus kieltävät aseviennit sotaa käyvään maahan.

Suomesta on viety Arabiemiraatteihin muun muassa Patrian AMV panssariajoneuvoja. Norjalaismedia paljasti hiljattain, että panssariajoneuvoja on käytetty Jemenin sodassa ja vaunussa on aseistuksena raskas konekivääri. Patrian suurin omistaja on Suomen valtio.

Norjan hallitus on päättänyt keskeyttää aseiden ja ammusten myynnin Arabiemiraatteihin. Harkinnassa on myös laajempi asevientikielto, joka koskisi kaikkia Jemenin sodassa osapuolina olevia maita. Norjan Pelastakaa lapset on kampanjoinut näkyvästi laajemman kiellon puolesta.

Suomessa ei ole toistaiseksi suunnitelmia rajoittaa asevientiä Arabiemiraatteihin. Ulkoministeriö on ilmoittanut, ettei Suomi seuraa suoraan Norjan esimerkkiä. Valtioneuvosto tekee päätökset asevientiluvista tapauskohtaisesti. Ulkoministeriö antaa lausunnon viennin ulko- ja turvallisuuspoliittisista vaikutuksista. Lausunto on kuitenkin vain osa kokonaisharkintaa ja se voidaan sivuuttaa, kuten valtioneuvosto teki myöntäessään viime kesänä suomalaiselle Robonic-yhtiölle asevientiluvan Arabiemiraatteihin ulkoministeriön vastustavasta lausunnosta huolimatta.

Valtioneuvosto myönsi Patrialle marraskuussa 2015 panssariajoneuvojen vientiluvan Arabiemiraatteihin vaikka jo heinäkuussa 2015 YK oli julistanut Jemeniin korkeimman mahdollisen hätätilan. Patria tiedotti tammikuussa 2016 solmineensa sopimuksen Arabiemiraattien puolustusvoimien kanssa. Kauppojen aikaan vuonna 2016, Jemenin sota jatkui jo toista vuotta. Rauhanjärjestöt esittivät valtioneuvostolle, että asevientilupa tulisi perua eikä uusia vientilupia tulisi myöntää Lähi-idän sotaa käyviin maihiin. Puolustusministeri Jussi Niinistö vastasi, ettei  viennille ole estettä eikä myöskään vientiluvan perumiselle syytä, mutta “tilannetta Jemenin operaation osalta seurataan kuitenkin tarkasti ja vientiluvat alueelle tutkitaan jatkossakin tapauskohtaisesti”.

Nyt kaksi vuotta myöhemmin valtioneuvosto päätti 11.1.2018 jatkaa kyseistä vientilupaa vaikka valtioneuvoston tiedossa pitäisi olla, että sotatoimissa Jemenissä on hyökätty siviilikohteisiin ja tehty sotarikoksia, jotka kansainvälisten sopimusten mukaan ovat este aseviennille.

Toivottavasti nyt uutisia siviileihin ja lapsiin kohdistuvista iskuista seurataan oikeasti tarkemmin ja Suomen hallitus seuraa Norjan esimerkkiä ja harkitsee uudelleen asevientiä Lähi-idän maihin. Jemenissä kasvaa sukupolvi, joka ei ole nähnyt mitään muuta kuin sotaa ja väkivaltaa. Ratkaisua Jemenin konfliktiin tulee edistää diplomatian kautta, ei myymällä aseita sodan osapuolille.

Niklas Kaskeala

vaikuttamistyön asiantuntija, kansainväliset ohjelmat, Pelastakaa Lapset

Anni Lahtinen

pääsihteeri, Suomen Sadankomitea

1 Qatar osallistui Jemenin sotaan vuosina 2015 - 2017.