Rypälepommit ovat aseita, joissa on useita – jopa satoja – pienempiä tytärammuksia. Ne voidaan pudottaa ilmasta tai laukaista maasta käsin. Rypälepommien käytöllä on tutkitusti vakavia seurauksia siviileille sekä käytön aikana että pitkään sen jälkeen. Ongelma johtuu siitä, että pommit ovat epätarkkoja ja epäluotettavia.
Konflikteissa, joissa rypäleammuksia on käytetty, ne ovat aiheuttaneet merkittävää vahinkoa siviileille. Hyökkäyksen yhteydessä pommit peittävät laajoja maa-alueita (jopa usean jalkapallokentän verran) räjähteillä ja aseiden sirpaleilla. Rypäleammukset eivät myöskään erottele, ovatko tuhoalueelle osuvat ihmiset sotilaita vai siviilejä. Kun rypälepommeja käytetään asutusalueilla tai niiden lähellä (joilla useimmat nykykonfliktit tapahtuvat), siviiliuhrit ovat väistämättömiä.
Lisäksi monet tytärpommit eivät räjähdä osuessaan kohteeseen. Korkean epäonnistumissuhteen vuoksi suuri määrä räjähtämättömiä tytärpommeja jää hyökkäyksen jälkeen maahan. Riski alueella asuville siviileille on kuolettava pitkään konfliktin päättymisen jälkeen. Tytärpommi saattaa räjähtää, kun sen päälle astutaan tai kun se poimitaan maasta, ja räjähdys voi aiheuttaa kuoleman tai vakavan vammautumisen kuten jäsenen menettämisen tai sokeutumisen.
Rypälepommien saastuttamalla alueella on vaarallista elää ja vaikea hankkia toimeentulo. Tiloillaan työskentelevät maanviljelijät saattavat tahattomasti räjäyttää tytärpommeja. Lapset kiinnostuvat usein pienistä, erikoisen muotoisista ja värisistä tytärpommeista ja luulevat niitä leluiksi. Pommien poimiminen ja niillä leikkiminen voi johtaa lasten kuolemaan tai vammautumiseen. Saastuminen voi myös estää turvallisen pääsyn kouluihin, sairaaloihin ja asutus- ja viljelyaluille. Joillain yhteisöillä ei ole vaihtoehtoja: jokapäiväistä elämää saastuneella alueella on jatkettava hengen ja jäsenten menetyksen uhallakin.
