Maailma.net

Subscribe to syöte Maailma.net
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 54 min sitten

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna jälleen

Ma, 04/24/2017 - 09:42

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna toista vuotta peräkkäin. Rauhanjärjestöt muistuttavat, että esimerkiksi Itä-Afrikan nälänhätää ei ratkaista aseilla.

Mielenosoitus ydinaseita vastaan Genevessä kesällä 2016. (Kuva: ICAN / Tim Wright / CC BY 2.0)Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna noin 1686 miljardiin dollariin eli noin 1576 miljardiin euroon. Menot kasvoivat toista vuotta peräkkäin, tällä kertaa 0,4 prosenttia, selviää Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin tänään julkaisemista tilastoista.

Trendi on lähivuosiin verrattuna poikkeuksellinen, sillä maailman sotilasmenot laskivat  huippuvuoden 2011 jälkeen aina viime vuoteen asti.  Tänä vuonna kasvu johtuu muun muassa Pohjois-Amerikan ja Euroopan sotilasmenojen kasvusta; sen sijaan esimerkiksi Afrikassa ja Etelä-Amerikassa menot laskivat.

Esimerkiksi Yhdysvaltain sotilasmenot ovat viime vuosina laskeneet talouskriisin sekä Afganistanista ja Irakista vetäytymisen takia. Viime vuonna maan sotilasmenot kasvoivat kuitenkin 1,7 prosenttia, mikä voi merkitä loppua vuodesta 2010 käynnissä olleelle laskutrendille. Maan poliittisen tilanteen takia sotilasmenojen kehitys tulevaisuudessa on kuitenkin epäselvää, arvioi Siprin sotilasmeno-ohjelman johtaja Aude Fleurant.

Yhdysvaltain jälkeen suurimmat sotilasmenot olivat Kiinalla, Venäjällä, Saudi-Arabialla ja Intialla. Näistä kaikki paitsi Saudi-Arabia kasvattivat menojaan viime vuonna.

Myös Suomi kuului sotilasmenojensa kasvattajiin: menot olivat viime vuonna noin 2,9 miljardia euroa, vajaat seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän.

Sotilasmenot kasvoivat myös Keski-Euroopassa.

"Monien maiden sotilasmenojen kasvua selittää usein näkemys siitä, että Venäjä asettaa suuremman uhan. Tämä siitä huolimatta, että Venäjän sotilasmenot olivat vuonna 2016 vain 27 prosenttia Euroopan Nato-jäsenten sotilasmenoista yhteensä", sanoo Siemon Wezeman, Siprin tutkija järjestön tiedotteessa.

Sen sijaan monien öljynviejämaiden sotilasmenot laskivat edelleen, mikä johtuu öljytulojen putoamisesta. Absoluuttisesti eniten sotilasmenot putosivat Saudi-Arabiassa huolimatta maan Jemenin sotilasoperaatiosta.

Rauhanjärjestöt ovat kritisoineet asemenojen kasvua.

"Maailmassa on parhaillaan käynnissä useita vakavia humanitaarisia kriisejä, jotka vaativat kansainväliseltä yhteisöltä välittömiä toimia. Näiden kriisien ratkaisujen on oltava ennen kaikkea muuta kuin sotilaallisia. Esimerkiksi Itä-Afrikan nälänhätää ei ratkaista aseilla", toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius tiedotteessa.

Esimerkiksi vain prosentilla globaaleista sotilasmenoista katettaisiin koko maailman humanitaarisen avustustyön rahoituksen tarve eli 20,1 miljardia dollaria, järjestöt muistuttavat.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0 Lisää aiheesta:  Asekaupat maailmalla

Siirtolaisten rahalähetykset kotimaihinsa vähenivät toista vuotta peräkkäin – harvinainen trendi

Ma, 04/24/2017 - 09:00

Muun muassa Euroopan heikko talouskasvu ja öljyn matala hinta ovat vähentäneet rahalähetyksiä. Seuraukset voivat olla kauaskantoiset.

(Kuva: UN Photo/Stuart Price)Kehitysmaista kotoisin olevien siirtolaisten rahalähetykset kotimaihinsa vähenivät viime vuonna toista vuotta peräkkäin. Samaa ei ole nähty kolmeen vuosikymmeneen, kertoo Maailmanpankki tuoreessa katsauksessaan (pdf).

Katsauksen mukaan siirtolaiset lähettivät kehitysmaihin viime vuonna noin 429 miljardia dollaria, eli noin 401 miljardia euroa. Se on 2,4 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vaikka rahavirtojen odotetaan tänä vuonna taas kasvavan, lasku voi vaikuttaa merkittävästi monien köyhien perheiden elämään.

"Siirtolaisten rahalähetykset ovat tärkeä tulonlähde miljoonille perheille kehitysmaissa. Heikkenevillä rahavirroilla voi olla vakavat vaikutukset perheiden kykyyn saada terveydenhoitoa, koulutusta tai kunnollista ravintoa", sanoo Maailmanpankin edustaja Rita Ramalho tiedotteessa.

Rahavirtojen kutistumista selittää matala öljyn hinta ja heikko talouskasvu osassa Persianlahden maita sekä Venäjällä, mikä vaikuttaa etenkin Etelä- ja Keski-Aasiaan suuntautuviin rahavirtoihin. Euroopan heikko kasvu taas on vähentänyt rahalähetyksiä Afrikkaan.

Suurimpia rahalähetysten vastaanottajamaita olivat viime vuonna katsauksen mukaan Intia, Kiina, Filippiinit, Meksiko, Pakistan ja Nigeria. Intiaan rahaa lähetettiin 8,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015.

Siirtolaiset lähettävät rahaa perheilleen usein erilaisten rahanlähetystoimistojen kautta. Ongelmana on edelleen hinta: 200 dollarin lähettäminen maksoi noin 7,45 prosenttia summasta tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa suositeltu osuus on kolme prosenttia.

Katsauksen mukaan tärkeä este hintojen laskulle on se, että kansainväliset pankit sulkevat rahanlähetysoperaattorien tilejä, koska niille on asetettu kovat velvoitteet estää rahanpesu ja muu rikollinen toiminta. Tämä on vaikeuttanut rahanvälityspalvelujen saantia ja vaikuttanut hintaan tietyilä alueilla.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0 Lisää aiheesta:  Siirtolaiset ja pakolaiset maailmalla

Välimeri koitunut tänä vuonna yli 150 siirtolaislapsen kohtaloksi

Pe, 04/21/2017 - 10:38

Lähes 37 000 ihmistä on saapunut tänä vuonna Eurooppaan keskisen Välimeren reittiä. Etenkin lasten määrä on kasvanut.

Siirtolaisia saapumassa Sisiliaan vuonna 2015. (Kuva: International Federation of Red Cross and Red Crescent Societies / CC BY-NC-ND 2.0)Yli 150 lasta on menettänyt henkensä tänä vuonna yrittäessään saapua Italiaan Pohjois-Afrikasta niin sanottua keskisen Välimeren reittiä pitkin. Todellinen luku on luultavasti vielä korkeampi, sillä monet lapset saapuvat yksin, kertoo YK:n lastenjärjestö Unicef.

Järjestön mukaan lasten osuus Italiaan tulevista siirtolaisista on noussut yli 40 prosenttia viime vuoteen verrattuna huolimatta siitä, että reittiä pidetään yhtenä maailman vaarallisimmista. Myös yksin tulevien lapsien määrä on kasvanut edellisvuodesta.

"On erittäin huolestuttavaa, että haavoittuvat ihmiset, muun muassa tuhannet lapset, riskeeraavat henkensä päästäkseen Eurooppaan käyttäen tätä äärimmäisen vaarallista reittiä. Tämä todistaa, että kun turvallisia ja laillisia teitä ei ole, epätoivoiset perheet ja lapset tekevät mitä tahansa paetakseen konfliktia, köyhyyttä ja riistoa", sanoo järjestön alueellinen johtaja Afshan Khan tiedotteessa.

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n mukaan tänä vuonna keskisen Välimeren reittiä pitkin Eurooppaan on tullut runsaat 36 700 ihmistä, noin 45 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. 898 on raportoitu kadonneeksi. 

Esimerkiksi viime viikonloppuna Välimereltä pelastettiin yli 8 300 siirtolaista, jotka olivat saapuneet 55 kumiveneellä.

Keskinen Välimeri on tärkeä siirtolaisreitti, sillä siirtolaisten tulo Turkista Kreikkaan on vaikeutunut viime vuonna solmitun EU:n ja Turkin pakolaissopimuksen vuoksi. IOM:n mukaan yhteensä tänä vuonna keskisen, itäisen ja läntisen Välimeren reittien kautta on tullut Eurooppaan lähes 43 000 ihmistä.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0

Ilmastonmuutos iskee etenkin naisviljelijöihin

Pe, 04/21/2017 - 08:58

Perinteisesti miehiä suosiva ja naisia syrjivä kulttuuri lisää naisten haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle. Muun muassa Ugandassa toimiva viljelijöiden koulu pyrkii puuttumaan tilanteeseen.

Naisviljelijöitä Ugandassa. (Kuva: Laura Elizabeth Pohl / Bread for the World / CC BY-NC-ND 2.0)(IPS) -- Kun puhutaan ilmastonmuutoksesta ja maataloudesta, esille nousevat yleensä äärimmäiset sääilmiöt ja tuotannon väheneminen. Kehitysmaissa toteutettava Viljelijän kenttäkoulu kiinnittää nyt huomiota myös siihen, miten eri tavoin muutokset vaikuttavat naisiin ja miehiin.

Esimerkiksi Ugandassa naiset muodostavat 56 prosenttia viljelijöistä ja tuottavat 70 prosenttia ruuasta, naisverkosto Wougnet laskee. Naisten omistuksessa on kuitenkin vain 16 prosenttia pelloista.

Taustalla on perinteisesti miehiä suosiva ja naisia syrjivä kulttuuri, joka myös lisää naisten haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle, sanoo Stella Tereka, joka vastaa YK:n ruokajärjestön FAOn ilmasto- ja tasa-arvohankkeista Ugandassa.

"Valtava työtaakka, ja etenkin palkaton hoivatyö kotona, vie naisten ajan niin, etteivät he ehdi opiskella uusia asioita", hän sanoo.

Naiset mukaan päättämään

Ugandaa kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa edustava Winnie Masiko haluaa maalleen yhdistetyn tasa-arvo- ja ilmastostrategian.

Vuonna 2013 säädetty laki lupaa Ugandan naisille ja miehille samat oikeudet omistaa maata, mutta toteutus laahaa kaukana perässä. "Naisten on päästävä mukaan päätöksentekoon kaikilla tasoilla", Masiko vaatii.

FAO toteuttaa Viljelijän kenttäkoulua kaikkiaan 90 maassa, ja sen piirissä on 4 miljoonaa ihmistä, joista reilu puolet naisia. Kyse on työssä oppimisesta, joka auttaa viljelijöitä hyödyntämään ilmastoälykkäitä menetelmiä ja jakamaan kokemuksia keskenään.

Proscovia Nakibuye pitää miehensä kanssa karjatilaa Ugandan Nakasongolassa. Pariskunta sai kenttäkoulusta hyvää oppia elinkeinonsa kohentamiseen. "Aiemmin lapseni eivät opiskelleet, mutta nyt saamme maidon myynnistä tuloja, joiden ansiosta koulunkäynti onnistuu", Nakibuye kertoo.

Perhe toimii tiiminä

Terekan mukaan FAOn kenttäkoulussa pidetään erityistä huolta siitä, että koulutus- ja kokousajat järjestetään naisten aikatauluihin sopiviksi.

"Maatalous ei kukoista ilman perheen yhteistyötä", Mubenden alueella asuva Mercy Ssekide sanoo. Hän houkutteli miehensä mukaan kenttäkouluun "jotta opimme toimimaan tiiminä."

"Työskentelemällä rinta rinnan pärjäämme ilmastonmuutoksen kanssa ja pystymme hankkimaan elantomme maataloudesta", Ssekide uskoo.

Perhe on jo monipuolistanut tuotantoaan siipikarjan, vuohien sekä sikojen hoitoon ja ryhtynyt kasvattamaan tomaatteja satokausien välillä. Tulot ovat nousseet niin paljon, että parin kaksi lasta voi mennä yliopistoon.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0 Lisää aiheesta:  Ilmasto muuttuu

Uusi tietokanta auttaa Afrikan ja Lähi-idän viljelijöitä vedensäästössä

Pe, 04/21/2017 - 08:36

Google Earth -palveluun pohjaava avoin tietokanta näyttää, minkä verran satoa saadaan yhdellä vesikuutiolla.

(Kuva: UN Photo / Martine Perret / CC BY-NC-ND 2.0)YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) on kehittänyt uuden työkalun, jonka avulla voidaan tehostaa maatalouden vedenkäyttöä vesipulasta kärsivissä maissa.

Tällä viikolla julkaistu avoin WaPOR-niminen tietokanta hyödyntää satelliittidataa sekä kolmiulotteista Google Earth -karttapalvelua. Käytännössä se tarkkailee kokonaishaihduntaa, veden haihtumista ilmakehään. Tietojen avulla tuotetaan karttoja, jotka näyttävät, miten paljon tietyllä alueella tuotetaan satoa yhdellä kuutiometrillä vettä.

Kartta voi näyttää tilanteen 30–250 metrin tarkkuudella, ja se päivittyy 1–10 päivän välein, FAO kertoo tiedotteessaan.

Ajatuksena on, että tietokannan ja sen tuottaman analyysin avulla voidaan selvittää, miten vettä voitaisiin käyttää kaikkein tehokkaimmin niin, että mahdollisimman pienellä vesimäärällä tuotettaisiin mahdollisimman paljon satoa. Tällä hetkellä maatalous käyttää 70 prosenttia maailman vesivaroista, ja ilmastonmuutos uhkaa vähentää vesivaroja. Arvioiden mukaan jokaista yhden asteen lämpenemistä kohti 7 prosenttia maailman väestöstä tulee kokemaan ainakin 20 prosentin vähenemisen uusiutuvissa vesivaroissa.

"Vedenkäyttö kasvaa samaan aikaan, kun ilmastonmuutos – kuivuuden ja äärimmäisten sääilmiöiden kera – muuttaa ja vähentää veden saatavuutta maataloudessa. Se tarkoittaa, että jokaisella pisaralla on väliä", sanoo FAO:n apulaisjohtaja Maria Helena Semedo järjestön tiedotteessa.

Alankomaiden rahoittama tietokanta kattaa Afrikan ja Lähi-idän. Tällä hetkellä verkossa on mannertason tietokanta, mutta kesäkuussa tarkoituksena on julkaista tiedot 18 maasta, mukana muun muassa Egypti, Ghana, Marokko, Syyria ja Tunisia.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0 Lisää aiheesta:  Maatalous kehitysmaissa

Belo Monten suurpato Brasiliassa vie kalat joesta ja elannon intiaaneilta

To, 04/20/2017 - 10:07

Monien intiaanien ruokavalio ja elinkeinot ovat muuttuneet nopeasti Brasilian Amazoniassa, jonne on tulossa vesivoimakapasiteetiltaan maailman neljänneksi suurin pato.

Agostinho Pereira ja hänen kymmenen aikuista lastaan kuuluvat juruna-kansaan ja asuvat Miratun kylässä Xingujoen varressa Brasilian Amazoniassa. Belo Monten suuren vesivoimalan rakentaminen on mullistanut heidän elämänsä. (Kuva: Mario Osava / IPS)(IPS) -- Joki ei ole kuollut, mutta se sairastaa. Kalan osuus kutistuu nopeasti juruna-intiaanien ruokapöydässä ja elinkeinoissa. Syynä on Xingujoelle Brasilian Amazoniaan valmistuva Belo Monten pato, josta tulee vesivoimakapasiteetiltaan maailman neljänneksi suurin.

Hedelmiä syövät kalat katoavat, koska joen valjastamisen jälkeen hedelmät eivät enää putoa veteen, kuten aiemmin tulvien aikaan, valittaa Miratussa asuvan 20 perheen juruna-yhteisön patriarkka Agostinho Pereira da Silva.

Intiaanien suosikkikala on ollut pacu-niminen piraijan sukuinen kasvissyöjä, jonka ravinnonsaanti on nyt vaikeutunut. Tulvavesien aiemmin kosteuttamilla alueilla kasvillisuus kuolee ja kalat ovat menettäneet ruokansa ja kutupaikkansa, Jailson Juruna, 37, kertoo. Hän on yksi Pereiran kymmenestä elossa olevasta lapsesta, jotka käyttävät heimonsa nimeä.

Tonneittain kuolleita kaloja

Intiaanien ohella muutkin jokivarressa sijaitsevan Volta Granden alueen asukkaat kärsivät ongelmista, jotka alkoivat vuoden 2015 lopulla. Silloin padon pääaltaan portit suljettiin Pimentalissa joen yläjuoksulla 20 kilometrin päässä Miratusta.

Seuraavien kolmen kuukauden aikana jokeen ilmaantui yli 16 tonnia kuollutta kalaa. Brasilian ympäristöinstituutti määräsi Belo Monten patoa hallinnoivalle Norte Energía -yhtiölle kymmenen miljoonan euron sakot.

Kalakuolemia oli tapahtunut aiemminkin, kun voimalan rakennustyöt likasivat vesiä vuodesta 2011 lähtien.

Kun pato suljettiin, vedenpinta laski alajuoksulla ja kuolleiden kalojen suuret määrät säikyttivät kuluttajat läheisessä Altamiran kaupungissa. Asukkaat kieltäytyivät syömästä sairaiksi uskomiaan kaloja.

Ruokavalion äkkimuutos

Vielä vuonna 2015 kala tyydytti 56 prosenttia Miratun asukkaiden ravinnontarpeesta mutta vuonna 2016 enää 36 prosenttia, kertoo selvitys, jonka juruna-yhdistys teki yhteistyössä Parán yliopiston kanssa.

Kalan tilalle tulivat "kaupungin elintarvikkeet", joiden osuus nousi 25:stä 52 prosenttiin, tutkimusta tehnyt tohtori Cristina Carneiro kertoo.

"Jurunat menettävät itsenäisyytensä ja ruokaturvansa. Heidän on siirryttävä maatalouteen ja etsittävä palkkatyötä, mikä uhkaa hävittää heidän kulttuurinsa ja tietämyksensä", Instituto Socioambientalin lakimies Biviany Rojas sanoo.

Aiemmin intiaanien paras tulonlähde oli myytävien akvaariokalojen pyydystäminen joesta, mutta nekin ovat käyneet vähiin.

Uusi elämäntapa

Miratun kylän päällikkö ja juruna-yhdistyksen puheenjohtaja Giliarde Juruna, 36, näyttää asukkaille mallia maanviljelyssä. Hän kasvattaa kolmen hehtaarin alalla riisiä, maissia, maniokkia, hedelmiä ja kaakaota.

Juruna-kansalle varatussa vajaan 16 000 hehtaarin reservaatissa on kolme kylää, joista Norte Energían rakentama Miratu on uusin. Kylässä on koulu ja terveysasema, jotka työllistävät yhden opettajan ja terveydenhoitajan.

"Ennen emme ostaneet ulkopuolelta juuri muuta kuin suolaa. Viljelimme kotitarpeiksi, ja kala oli tärkein ravintomme", Agostinho Pereira sanoo.

"Myös kaikki kuljetus tapahtui joella, mutta nyt melkein jokaisella on moottoripyörä, minullakin, ja aion opetella ajamaan sillä", 66-vuotias Pereira jatkaa.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0 Lisää aiheesta:  Ympäristötuho

Pakolaisneuvonta supistaa toimintaansa

To, 04/20/2017 - 09:40

Pakolaisneuvonta irtisanoo henkilökuntaansa turvapaikanhakijoiden oikeusapuun viime syksynä tehtyjen uudistusten vuoksi.

(Kuva: Metropolico.org / CC BY-SA 2.0)Oikeusapua turvapaikanhakijoille antava Pakolaisneuvonta ry joutuu supistamaan toimintaansa. Järjestö on sulkemassa maaliskuussa käytyjen yt-neuvotteluiden seurauksena Oulun toimistonsa sekä irtisanomassa kolme lakimiestä ja sihteerin. Lisäksi Helsingin toimistosta vähennetään sihteeri ja luovutaan tiedottajasta, se kertoo verkkosivuillaan.

Syynä on viimesyksyinen lakimuutos, jonka seurauksena turvapaikanhakijoiden on käytettävä ensisijaisesti julkisia oikeusavustajia. Samalla säädettiin, että oikeusavustaja saa palkkion läsnäolosta turvapaikkapuhuttelussa vain, jos katsotaan, että siihen on ollut erityinen tarve. Valtion maksamat oikeusavun korvausperusteet muutettiin tuntiperustaisista asiakohtaisiksi.

Maahanmuuttajien aseman parantamiseen pyrkivän Pakolaisneuvonnan toiminta on tähän asti rahoitettu pääosin valtion maksamilla turvapaikanhakijoiden oikeusapukorvauksilla. Lakimuutos on vähentänyt sen palveluiden käyttöä.

"On kieltämättä ristiriitaista, että samaan aikaan, kun turvapaikanhakijoiden oikeusturvassa on puutteita ennennäkemättömässä mittakaavassa, joudumme taloudellisten syiden takia supistamaan toimintaamme. Myös oikean tiedon tarve on vain entisestään kasvanut viime aikoina, mutta rahoituksen puuttuessa joudumme luopumaan ainoasta tiedottajastamme", toteaa järjestön vs. toiminnanjohtaja Pia Lindfors tiedotteessa.

Pakolaisneuvonnan Oulun-toimiston asiakkaat hoidetaan jatkossa Helsingissä, jossa työskentelee yhdeksän pakolais- ja ulkomaalaisoikeuteen erikoistunutta lakimiestä. Järjestö kertoo edelleen ottavansa vastaan uusia asukkaita kaikkialta Suomessa ja jatkavansa myös vaikuttamistyötä jäljelle jäävillä resursseilla.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0 Lisää aiheesta:  Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Robotit tekevät pian työt kehitysmaissakin

Ke, 04/19/2017 - 11:47

Automatisoitumisen pelätään vaikuttavan rajuimmin kehitysmaissa, koska niillä on heikot valmiudet reagoida muutoksiin. Kiinan ihme ei enää toistu.

Automaatio uhkaa teollisuuden työpaikkoja kehitysmaissa. Kuva yövuorosta tonnikalatehtaassa Mauritiuksen Port Luisissa. (Kuva: Nasseem Ackbarally / IPS)(IPS) -- Ilman kuljettajaa liikkuvan auton kaltaiset keksinnöt uhkaavat viedä työpaikat miljoonilta ihmisiltä. Kaikkein rajuimmin automaation pelätään vaikuttavan kehitysmaissa, koska niillä on heikot valmiudet reagoida muutoksiin.

Automaatio voi syödä kehitysmaista jopa 55–85 prosenttia työpaikoista, Oxfordin yliopiston ja Citi-pankin viime vuonna tekemä tutkimus kertoo. Kiinassa vaarantuu 77 ja Intiassa 69 prosenttia työpaikoista. Etiopiassa riski nousee 85 prosenttiin, kun se teollisuusmaissa on keskimäärin 57 prosenttia.

Automaatio voi painaa työpaikkojen määrän laskuun kehitysmaissa. Tilannetta pahentaa kotimaisen kysynnän ja sosiaaliturvan heikkous.

Lisäksi virta kääntyy: viime vuosisadalla teollisuus hakeutui halvan työvoiman perässä köyhiin maihin, mutta uudet automatisoidut tehtaat voidaan yhtä hyvin sijoittaa lähemmäs markkinoita.

Suurimmat häviäjät ovat Kiina, Kaakkois-Aasia ja Latinalainen Amerikka. Hyödyn korjaavat Pohjois-Amerikka, Eurooppa ja Japani.

Kiinan ihme ei toistu

Tutkimus varoittaa seuraavan sukupolven nousevia talouksia vaikeuksista. Afrikan ja Etelä-Amerikan tehtaat eivät pysty luomaan työpaikkoja samassa mitassa kuin Kiinassa ja muualla Aasiassa tapahtui. Köyhille maille ei enää avaudu nopean kasvun uraa siitä, että talonpojat siirretään tehtaisiin.

Vaihtoehtoisena kasvun moottorina mainitaan palveluala, mutta tutkijoiden mukaan robotit ovat valtaamassa sitäkin.

Maailmanpankki on varoittanut, että tuloerojen tasaantuminen vaikeutuu entisestään, koska automaatio uhkaa kurittaa köyhiä maita kovemmin kuin rikkaita.

Vielä on aikaa

McKinsey Global Institute on laskenut, että 49 prosenttia työtehtävistä voidaan automatisoida jo nykytekniikalla, mikä veisi 1,1 miljardia työpaikkaa maailmasta.

Muutoksiin kuluu kuitenkin vuosikymmeniä, eikä työpaikkojen kohtaloa ratkaise yksin tekniikka. Myös talouden ja työmarkkinoiden kehitys, sääntely ja asenteet vaikuttavat, McKinseyn raportin laatinut James Manyika muistuttaa.

Yhdysvalloissa robotit uhkaavat eniten majoitus- ja ruokapalveluja sekä tavaranvalmistusta ja kauppaa.

Konsultti Shelly Palmerin mukaan vaaravyöhykkeessä ovat myös monet "valkokaulusammatin harjoittajat", kuten keskitason johtajat, myyntiedustajat, raporttien ja ilmoitusten laatijat, toimittajat, kirjanpitäjät sekä lääkärit.

Tekniikan kehityksen hyviin puoliin kuuluu jäljelle jäävien työntekijöiden työn tuottavuuden nousu, mikä myös kasvattaa pystyssä pysyvien yritysten voittoja.

Häviäjiä on kuitenkin paljon, ja jotakin on tehtävä heidän pelastamisekseen. Microsoftin perustaja Bill Gates on ehdottanut "robottiveroa" yrityksille. Se hidastaisi automaatiota ja auttaisi rahoittamaan työnsä menettäneiden sosiaaliturvaa.

Toinen radikaali ehdotus koskee kaikille maksettavaa perustuloa. Rahoitus saataisiin automatisoidun tuotantoelämän korkeista tuotoista.

Koulutusta tarvitaan, jotta työvoima pysyy tekniikan kehityksen tasalla. Työpaikat kuitenkin vähenevät ainakin lyhyellä tähtäimellä, ja siihen liittyy vaara sosiaalisen tyytymättömyyden kasvusta.

Kirjoittaja johtaa kehitysmaiden South Centre -ajatushautomoa.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0 Lisää aiheesta:  Työ kehitysmaissa

Homojen vainot paljastanutta tšetšeenilehteä uhkailtu

Ke, 04/19/2017 - 11:23

Novaja Gazeta -lehti kertoi muutama viikko sitten, että tšetšeeniviranomaiset pidättävät ja kiduttavat homoiksi epäiltyjä. Nyt lehden toimitus on itse vaarassa.

(Kuva: Jo Andy / CC BY-NC 2.0)Tšetšenian viranomaiset ovat uhkailleet venäläistä Novaja Gazeta -lehteä, joka paljasti muutama viikko sitten tšetšeeniviranomaisten vainon seksuaalivähemmistöjen edustajiksi epäiltyjä kohtaan. Venäjän viranomaisten on puututtava asiaan, vaatii ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW).

Novaja Gazeta kertoi huhtikuun alussa, että Tšetšenian turvallisuuspalvelu ja viranomaiset ovat pidättäneet, kiduttaneet ja jopa tappaneet kymmeniä homoiksi epäiltyjä ihmisiä. Ihmisoikeusjärjestöt ovat vahvistaneet tapaukset, ja ympäri maailman kerätään tukea seksuaalivähemmistöjen tukemiseksi ja evakuoimiseksi alueelta. Muun muassa YK ja Euroopan neuvosto ovat tuominneet vainon. Lehti julkisti myös toisen artikkelin, jossa oli uhrien kertomuksia.

Artikkelien julkaisun jälkeen Tšetšenian lehdistö- ja informaatioministeri Jambulat Umarov vaati lehdeltä anteeksipyyntöä Tšetšenian kansalta sen vuoksi, että lehti on vihjannut, että homoja ylipäätään olisi Tšetšeniassa. Hän varoitti, että jos lehti ei lakkaa julkaisemasta "hysteriaa" ja "olemattomia uhkia", ihmiset, joita lehti ärsyttää enemmän, hoitavat asian.

HRW kertoo myös laajasta uskonnollisten johtajien ja muiden silmäätekevien kokoon kutsumasta tapahtumasta, jossa Tšetšenian presidentin Ramzan Kadyrovin neuvonantaja syytti lehteä kunnianloukkauksesta ja kutsui toimittajia uskon ja koko isänmaan viholliseksi. Lopuksi hyväksyttiin päätöslauselma, joka uhkaa lehteä rangaistuksella.

Novaja Gazeta sanoo pelkäävänsä nyt koko henkilökuntansa puolesta. Washington Post -lehden mukaan vainon paljastanut toimittaja Elena Milashina on joutunut lähtemään Moskovasta ja suunnittelee siirtyvänsä toiseen maahan.

Venäjän presidentti Vladimir Putinin neuvonantaja Dimitri Peskov on valitellut tilannetta ja luvannut seurata sitä. Kremlillä ei hänen mukaansa kuitenkaan ole vahvistettua tietoa rikkomuksista.

"On hyvä, että Kreml on valittanut uhkia Novaja Gazetaa kohtaan, mutta se on tyhjää, kun otetaan huomioon, että Kreml on antanut Kadyrovin uskoa vuosia, että hän voi toimia lain yläpuolella miten väkivaltaisesti tahansa. Kremlin on vastattava tutkimalla poliisin väärinkäytökset homoja vastaan sekä Novaja Gazetan uhkailu", toteaa HRW:n Euroopan ja Keski-Aasian johtaja Hugh Williamson tiedotteessa.

Tšetšenia on konservatiivinen yhteiskunta, jossa homous on paheksuttu tabu. Presidentti Ramzan Kadyrov johtaa maata itsevaltaisin ottein ja HRW:n mukaan tämän kontrolli koskettaa kaikkea sosiaalisen elämän muotoja politiikasta ja uskonnosta akateemiseen keskusteluun ja perheeseen asti. Kaikesta vastustuksesta rangaistaan.

Vainojen seurauksena Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä tukeva verkosto LGBT Network on ryhtynyt suunnittelemaan homojen evakuointia. Se kertoi eilen, että 60 ihmistä on ottanut siihen yhteyttä. Heistä osa tarvitsee välittömän evakuoinnin. Osa puolestaan on paennut itse mutta tarvitsee muuta apua.

Suomessa ainakin Seta kerää rahallisia avustuksia paenneille ja Amnesty International on aloittanut vetoomuskampanjan seksuaalivähemmistöjen tukemiseksi.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0 Lisää aiheesta:  Hlbti-oikeudet Venäjällä

Malalasta YK:n nuorin rauhanlähettiläs

Ti, 04/18/2017 - 11:43

19-vuotias Malala Yousafai on YK:n kaikkien aikojen nuorin rauhanlähettiläs. Hän lähetti puheessaan viestin myös Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille.

Pakistanin Peshawarissa koulutytöt osoittivat tukeaan Malala Yousafzaille, kun hän oli joutunut Talebanin hyökkäyksen kohteeksi syksyllä 2012. (Kuva: Ashfaq Yusufzai / IPS)(IPS) -- Pakistanilainen Malala Yousafzai, 19, nimitettiin huhtikuussa kaikkien aikojen nuorimmaksi YK:n rauhanlähettilääksi. Päätöksen kunnianosoituksesta teki YK:n pääsihteeri António Guterres.

Guterresin mukaan Yousafzain persoona on noussut symboliksi "yhdelle maailman tärkeimmistä asioista, joka on koulutuksen turvaaminen kaikille."

Yousafzain kamppailu tyttöjen oikeudesta koulutukseen nousi maailman tietoisuuteen 2012, kun islamistisen Taleban-järjestön edustaja ampui häntä päähän Pakistanin Swatinlaaksossa. Hengenvaarallisesti loukkaantunut Yousafzai kiidätettiin Britanniaan leikkaukseen. Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon 2014.

"Melkein kolme ja puoli vuotta sitten seisoin tällä korokkeella ja kerroin maailmalle, että koulutus on perustava ihmisoikeus, joka kuuluu jokaiselle tytölle", Yousafzai sanoi ottaessaan vastaan YK:n rauhanlähettilään arvon. Hän vakuutti olevansa edelleen samaa mieltä, sillä maailmassa noin 130 miljoonaa tyttöä ei käy koulua.

Yousafzai lähetti viestin myös Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille. "Olen muslimi ja ylpeä siitä. Katsokaa minua ja 1,6:ta miljardia muslimia, jotka elävät rauhassa ja uskovat rauhaan, sen sijaan että kiinnitätte huomionne muutamiin terroristeihin. He eivät ole me."

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0 Lisää aiheesta:  Rauhanvälitys- ja prosessit

Tutkimus: Sota kurittaa Ugandan kapinallisten lapsia jälkikäteenkin

Ti, 04/18/2017 - 11:22

Ugandan konfliktin aikana raiskauksista syntyneet lapset kokevat usein, että sota-aikana elämä oli nykyistä helpompaa.

LRA:n johtajaa yritettiin saada vuonna 2012 kiinni muun muassa laajalla mediakampanjalla, joka herätti myös kritiikkiä. (Kuva: William Murphy / CC BY-SA 2.0)Monet Ugandan sisällissodan aikana seksuaalisen väkivallan seurauksena syntyneet lapset kokevat, että elämä oli sota-aikana helpompaa kuin nykyisin, osoittaa tuore tutkimus.

"Se, että nuoret ja lapset pitävät sodan ja vankeuden aikaa – jolloin väkivalta, mullistukset, nälkiintyminen, köyhyys ja terrori olivat huipussaan – parempana kuin rauhan aikaa, on erittäin hämmentävää ja kertoo sodan jälkeiseen koetusta syrjäytymisestä", sanoo kanadalaisen McGillin yliopiston professori Myriam Denov tiedotteessa.

Ugandassa on paljon seksuaalisen väkivallan seurauksena syntyneitä lapsia, sillä maan pohjoisosissa vuosina 1986–2007 toimineen kapinallisjärjestön Herran vastarinta-armeijan (LRA) taistelijat sieppasivat naisia vaimoikseen ja raiskasivat näitä. Lapsia pakotettiin muun muassa taistelijoiksi. Nykyisin liikkeen arvellaan koostuvan muutamasta sadasta taistelijasta, jotka toimivat pääosin Sudanin, Kongon ja Keski-Afrikan tasavallan alueella. Tähän asti väkivallan seurauksena syntyneitä lapsia ei ole juurikaan tutkittu.

McGillin yliopiston sekä siepattujen naisten järjestön Watye Ki Genin tutkimukseen osallistui 60 12–19-vuotiasta lasta, jotka olivat syntyneet raiskausten seurauksena ja kasvaneet vankeudessa jopa 7-vuotiaiksi asti. Osalla nuorista oli sama isä, LRA:n komentaja Joseph Kony.

Lapset kutsuttiin taidetyöpajoihin, joissa monet heistä piirsivät perheensä surullisen näköisinä piirroksissa, joissa oli tarkoitus kuvata aikaa sodan jälkeen. Eräs lapsista kertoi, että muut ihmiset vihaavat kapinallisten lapsia ja että hänen setänsä on pahoinpidellyt häntä.

Nuoret kertoivat tarvitsevansa etenkin elinkeino-ohjelmia, tukea koulumaksuihin, psykososiaalista tukea sekä tiedotusta ja sovitteluohjelmia yhteisöille, tutkimuksessa kerrotaan.

Tutkimus julkaistiin Child Abuse & Neglect -lehdessä.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0 Lisää aiheesta:  Lasten oikeudet

YK varoittaa taas nälänhädästä – vasta viidennes tarvitusta avusta koossa

Ti, 04/18/2017 - 08:46

YK:n jäsenmaat ovat vastanneet pääsihteeri António Guterresin helmikuiseen avunpyyntöön, mutta siitä huolimatta neljässä maassa ihmiset liukuvat yhä syvemmälle kriisiin, varoittaa YK.

Osiin Etelä-Sudania julistettiin helmikuussa nälänhätä. Ruuanjakoa Nyalin kaupungissa maaliskuussa 2017. (Kuva: Lauren Harnett/Oxfam / CC BY-NC-ND 2.0)YK on varoittanut uudelleen neljää maata uhkaavasta nälänhädästä. Yli 20 miljoonaa ihmistä on vaarassa Etelä-Sudanissa, Somaliassa, Jemenissä ja Koillis-Nigeriassa ja liukuu yhä syvemmälle kriisiin, varoitti YK:n hätäapukoordinaattori Stephen O'Brien viime viikolla.

O'Brien uusi YK:n pääsihteerin António Guterresin helmikuun puolivälissä esittämän varoituksen. Tuolloin arvioitiin, että neljän maan kriisin välttämiseksi tarvitaan 4,4 miljardia dollaria, eli noin 4,1 miljardia euroa. Summasta on saatu kokoon vasta noin 21 prosenttia.

"Seitsemän viikkoa sitten pääsihteeri pyysi kansainvälistä yhteisöä ryhtymään välittömiin toimin tämän lähestyvän katastrofin ehkäisemiseksi. -- Humanitaariset kumppanit toimivat varhain, ja apu pelastaa henkiä ja elinkeinoja. Mutta se ei riitä", O'Brien totesi lausunnossaan.

Guterresin avunpyynnön jälkeen YK on jo julistanut osiin Etelä-Sudania nälänhädän. Vuoden avuntarpeeksi arvioidaan 5,6 miljardia dollaria, eli noin 5,3 miljardia euroa.

O'Brienin mukaan yhteensä neljässä maassa on 1,4 miljoonaa aliravittua lasta, yli 21 miljoonalta puuttuvat terveyspalvelut ja yli 20 miljoonalta puhdas vesi. Eniten apua tarvitsevia on Jemenissä, jossa lähes seitsemän miljoonaa ihmistä tarvitsee välitöntä henkeä pelastavaa apua ja jonkinlaista apua ylipäätään lähes kaksi kolmasosaa väestöstä.

Osa maista on kärsinyt viime aikoina kuivuudesta, mutta niitä yhdistää myös pitkittynyt konflikti sekä vaikeudet saada apua perille turvattomuuden vuoksi. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR kertoi viime viikolla joutuneensa nostamaan arvioitaan alueen pakolaismääristä. O'Brienin mukaan keskeistä kriisin ratkaisemisessa onkin poliittinen tahto lopettaa konfliktit.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0 Lisää aiheesta:  Ruokaturva kehitysmaissa

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

To, 04/13/2017 - 10:05

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

(Kuva: Lei Han / CC BY-NC-ND 2.0)

Artikkeli on julkaistu alun perin Ilmasto.orgin blogissa.

Donald Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi on nostanut paljon aiheellista huolta kansainvälisen ilmastopolitiikan tulevaisuudesta. Trump on uhannut irrottaa maan Pariisin ilmastosopimuksesta sekä perua edeltäjänsä, Barack Obaman, asettamat määräykset päästöjen leikkaamiseksi.

Kiinalle Yhdysvaltain politiikan täyskäännös tarjoaa loistavan mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi ja esittää moraalisia vaateita muille. Esimerkiksi Maailman talousfoorumissa tammikuussa 2017 Kiinan presidentti Xi Jinping puolusti voimakkaasti paitsi globalisaatiota ja vapaa kauppaa, myös kehotti kaikkia maailman maita kantamaan vastuunsa tuleville sukupolville ja pysymään Pariisin ilmastosopimuksessa.

Kiinan asenne kansainvälistä ilmastopolitiikkaa kohtaan on muuttunut valtavasti viime vuosina. Siinä missä Kiina oli ankaran kritiikin kohteena Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuonna 2009, nyt Kiina esiintyy ilmastoneuvotteluissa enenevissä määrin vastuullisena suurvaltana.

Kyse ei ole pelkästään tyhjästä retoriikasta, vaan Kiina vaikuttaa ottavan ilmastonmuutoksen vakavasti. Ilmastonmuutos aiheuttaa merkittäviä uhkia esimerkiksi maan talouskasvulle ja kansalaisten hyvinvoinnille – ja sitä kautta valtaapitävän kommunistisen puolueen legitimiteetille.

Kiina on sitoutunut pysäyttämään ilmastopäästöjensä kasvun vuoteen 2030 mennessä. Osa maan suurkaupungeista on luvannut saavuttamaan tämän tavoitteen jo aiemmin. Esimerkiksi pääkaupunki Peking ja Guangzhou pyrkivät pysäyttämään päästöjen kasvun jo vuoden 2020 tietämillä.

"Länsimaisten kuluttajien suosimien hyödykkeiden tuottamisesta aiheutuvat päästöt muodostavat merkittävän osan Kiinan päästöistä."

On todennäköistä, että Kiina saavuttaa ilmastotavoitteensa etuajassa. Tilastot osoittavat, että maan hiilen kulutus on jo kääntynyt laskuun. "Vihreästä" talouskasvusta on tullut maan kehitysstrategioiden keskeinen ohjenuora. Kiina on jo nyt maailman suurin uusiutuvan energian investoija.

Kiinan kannalta Pariisin sopimuksen malli, jossa maat voivat itse asettaa kansalliset ilmastotavoitteensa, on houkutteleva. Asettamalla suhteellisen varovaisen tavoitteen Kiina ei asetu alttiiksi kritiikille ja vaaranna "kasvojaan" kansainvälisessä politiikassa, vaan voi "ansaita kasvoja" ylittämällä kansainväliset odotukset reippaasti.

Toisaalta Kiinalla on paljon kotimaisia haasteita, jotka vaikeuttavat ilmastotavoitteiden toteutumista. Maan alati kasvava keskiluokka kuluttaa yhä enemmän ja esimerkiksi katumaastureista on tullut suosittuja vaurauden symboleita. Kiinan autokannan onkin arvioitu yli kolminkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Tämä puolestaan tarkoittaisi öljyn kulutuksen huomattavaa kasvua ja siten autoliikenteestä aiheutuvien päästöjen tuplaantumista nykyisestä.

Osa Kiinan haasteista johtuu meistä, länsimaisista kuluttajista. Niin sanotun "Kiina-ilmiön" myötä monet länsimaat eivät ole pelkästään ulkoistaneet teollisuuttaan Kiinaan, vaan samalla myös kasvihuonepäästönsä. Länsimaisten kuluttajien suosimien hyödykkeiden tuottamisesta aiheutuvat päästöt muodostavat merkittävän osan Kiinan päästöistä. Näiden "ulkoistettujen" päästöjen huomiointi ilmastovastuullisuuden jakamisessa olisi paitsi oikeudenmukaisempaa, myös kannustaisi Kiinaa kantamaan enemmän ilmastovastuullisuutta.

Kirjoittaja on YTT:n tutkija.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0 Lisää aiheesta:  Ilmastonmuutospolitiikka

Presidenttiä "pariksi pakaroita" kutsunut aktivisti sai syytteen Ugandassa

To, 04/13/2017 - 09:47

Ugandalainen tutkija Stella Nyanzi sai syytteen kyberhäirinnästä käytettyään karkeaa kieltä presidentistä Facebookissa.

Stella Nyanzi Afrikan rauhanverkoston työpajassa vuonna 2014. (Kuva: Dagan Rossini / Africa Peacebulding Network / CC BY-NC-ND 2.0)Uganda on asettanut syytteeseen tunnetun tutkijan ja aktivisti Stella Nyanzin kyberhäirinnästä. Tapaus on saanut paljon huomiota, sillä Nyanzi tunnetaan muun muassa suorasanaisista ja karkeista Facebook-kannanotoistaan, jota ei konservatiivisessa Ugandassa katsota hyvällä.

Nyanzi on muun muassa puolustanut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia sekä kerännyt varoja koulutyttöjen terveyssiteisiin.

Ugandan presidentti Yoweri Museveni ja tämän vaimo, koulutus- ja urheiluministerinä toimiva Janet Museveni lupasivat vuoden 2016 presidentinvaalikampanjassaan, että maa ryhtyy jakamaan ilmaisia terveyssiteitä koulutytöille. Tytöt jäävät Ugandassa usein pois koulusta kuukautisten takia. Janet Museveni kuitenkin perui lupauksen helmikuussa sanoen, ettei hankintaan olekaan varaa.

Nyanzi on kritisoinut päätöstä kovin sanoin. Uutissivusto Humanospheren mukaan hän ei halunnut kutsua Musevenia enää arvonimellä "Mama Janet", vaan ihmetteli Facebookissa, minkälainen äiti tämä on ja viittasi siihen, että tämän aviomies löytää kyllä rahaa aseisiin, lahjuksiin ja ylimääräisiin ääniin.

Varsinainen syyte kuitenkin tuli Humanospheren sekä esimerkiksi BBC:n mukaan tammikuisesta Facebook-viestistä, jossa hän sanoi, että presidentti Museveni on vain "pari pakaroita".

"Ugandalaisten pitäisi olla järkyttyneitä siitä, että olemme sallineet näiden pakaroiden jatkavan maamme johtamista", hän kirjoitti Humanospheren mukaan.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet Nyanzin viime perjantaina tapahtunutta pidätystä sekä syytettä. Uutistoimisto Reutersin siteeraaman Human Rights Watchin mukaan se on jälleen yksi merkki siitä, että hallituksen kriitikot saavat tuta sen vihan.

Ugandassa valtio käy etenkin poliittisten toisinajattelijoiden kimppuun, ja myös esimerkiksi kansalaisjärjestöjen toimintaa rajoitetaan. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä syrjitään ja vainotaan. Presidentti Museveni on johtanut maata omavaltaisin ottein vuodesta 1986 asti, ja hän aloitti viime vuonna viidennen kautensa. Tarkkailijoiden mukaan vaalit eivät sujuneet täysin avoimesti, ja jo ennen vaaleja etenkin oppositiota häirittiin.

"Nyanzin pidättäminen vain presidentin ja tämän vaimon kritisoinnista ei palvele mitään laillista tarkoitusta. Valtion pitäisi lopettaa resurssien tuhlaaminen hyödyttömiin ja poliittisesti motivoituihin syytteisiin, hylätä syytteet ja vapauttaa hänet", sanoi Amnesty Internationalin Itä-Afrikan johtaja Muthoni Wanyeki järjestön tiedotteessa.

Järjestö muistuttaa, että viranomaisten pitää kestää kovempaa kritiikkiä kuin tavallisten ihmisten.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0

Järjestöt: Pakolaiskiintiötä korotettava

To, 04/13/2017 - 08:03

Jos Suomen pakolaiskiintiö olisi kasvanut samassa suhteessa kuin maailman pakolaismäärä, kiintiön pitäisi nykyisen 750:n sijasta olla 2 800, laskevat järjestöt.

Maan sisäisiä pakolaisia Etelä-Sudanissa kesällä 2016. (Kuva: UNMISS / CC BY-NC-ND 2.0)Yli 40 suomalaista järjestöä vaatii, että Suomi korottaa ensi vuonna pakolaiskiintiötään. Siitä on mahdollista päättää huhtikuun lopussa, kun hallitus aloittaa kehysriihen, jossa hahmotellaan ensi vuoden budjettia.

Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on ollut 750 ihmistä vuodesta 2003 lähtien. Vuosina 2014–2015 se nostettiin 1 050:een Syyrian vaikean tilanteen vuoksi, mutta viime vuonna se laskettiin jälleen normaalitasolle. Samaan aikaan maailman pakolaisten määrä on noussut yli 65 miljoonaa, korkeimmalle sitten toisen maailmansodan.

"Jos kiintiö olisi kasvanut samassa suhteessa, sen tulisi olla nykyään yli 2 800. Norja on päässyt tälle tasolle. Suomellakin on varaa parempaan", sanoo Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula järjestöjen tiedotteessa.

Norjan pakolaiskiintiö tälle vuodelle on 3 120.

Osa poliitikoista on näyttänyt vihreää valoa kiintiön nostolle sillä edellytyksellä, että Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä laskee.

"Perustelu ontuu, sillä suojelun tarpeessa olevia ihmisryhmiä ei pidä asettaa vastakkain. On silti aika lunastaa puheet nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on merkittävästi laskenut", muistuttaa Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors.

Suomeen tuli viime vuonna Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan 5 651 turvapaikanhakijaa. Määrä on enemmän kuin esimerkiksi vuosina 2013 ja 2014, mutta huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2015, jolloin tulijoita oli 32 476.

Pakolaiskiintiön pitämistä nykyisellään on kuitenkin perusteltu myös sillä, etteivät kunnat tarjoa pakolaisille kuntapaikkoja. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kampanjoi vaalien alla kuntapaikkojen puolesta ja sai yli 2 100 sitoutumaan pakolaisten vastaanoton edistämiseen kunnissa. Nyt, kun kunnat haluavat kantaa vastuunsa tilanteessa, eduskunnan on ryhdyttävä samaan, se vaatii.

Järjestöt keräävät nimiä vetoomukseen, joka on määrä luovuttaa sisäministeri Paula Risikolle (kok). Torstaiaamuun mennessä nimiä oli kertynyt runsaat 6 100.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0 Lisää aiheesta:  Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Suomi viime vuonna suurimpia kehitysavun leikkaajia

Ke, 04/12/2017 - 15:45

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat viime vuonna runsaan kolmanneksen edellisvuodesta. Eniten menettivät YK-järjestöt.

(Kuva: Alejandro Mallea / CC BY 2.0)Suomen viimevuotiset kehitysyhteistyöleikkaukset kuuluvat muihin vauraisiin maihin verrattuna vuoden suurimpiin, selviää teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n kehitysapukomitean DAC:n eilen julkistamista tilastoista.

DAC:n mukaan viime vuonna sen 29 jäsenmaasta eniten kehitysapua leikkasivat Ruotsi, Suomi, Alankomaat ja Australia.

Ulkoministeriön alustavien, niinikään eilen julkistettujen tilastojen mukaan Suomi käytti varsinaiseen kehitysyhteistyöhön viime vuonna noin 605,2 miljoonaa euroa, lähes 35 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön lasketaan ulkoministeriön hallinnoima kehitysyhteistyö, johon kuuluu esimerkiksi Suomen ja sen kumppanimaiden kahdenvälinen kehitysyhteistyö. Muuhun kehitysyhteistyöhön puolestaan kuuluu esimerkiksi pakolaisten vastaanottokuluja sekä kehitysrahoituslaitos Finnfundin sijoitukset, joihin käytettiin viime vuonna yhteensä 350,5 miljoonaa euroa.

YK-järjestöjä rokotettiin eniten

Suomen kehitysyhteistyöleikkauksista päätettiin pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelmassa vuonna 2015. Etukäteen suurimpia leikkauksia suunniteltiin monenkeskiseen yhteistyöhön, eli käytännössä YK-järjestöille, sekä kansalaisjärjestöille.

Tilastojen mukaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä leikattiin viime vuonna lopulta vajaat 39 prosenttia, joka on hieman vähemmän kuin alun perin suunnitellut 43 prosenttia. Humanitaariseen apuun taas käytettiin 14 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015.

Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, 59 prosenttia, muutaman prosenttiyksikön enemmän kuin oli suunniteltu. Siihen kuuluu muun muassa ulkoministeriön YK-järjestöille maksama yleistuki. Sitä sai viime vuonna eniten YK:n väestörahasto UNFPA, mutta senkin rahoitus putosi yli 40 prosenttia. YK:n tasa-arvojärjestö UN Women sekä pakolaisjärjestö UNHCR menettivät 29 ja 28 prosenttia ja Unicef peräti 65 prosenttia Suomen antamasta yleistuesta vuoteen 2015 verrattuna. Maailman ruokaohjelman yleistukea sen sijaan nostettiin 14 prosenttia.

Yleistuki on korvamerkitsemätöntä rahaa, jolla pyöritetään järjestöjen perustoimintaa. Yksittäisiin hankkeisiin samat järjestöt saattavat saada edelleen rahaa muiden rahoitusmomenttien kautta.

Etenkin UNFPA:lle isku saattaa kuitenkin olla kova, sillä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vastikään ilmoittanut katkaisevansa järjestön rahoituksen sekä leikkaavansa tukea myös muulta seksuaali- ja lisääntymisterveystyöltä kehitysmaissa. Suomi on tänä vuonna sen vuoksi luvannut nostaa seksuaali- ja lisääntymisterveystyön rahoitusta muiden maiden mukana.

Pakolaiskulut nostavat kehitysapua

Suomi kuuluu leikkauksissaan vähemmistöön, sillä OECD:n mukaan viime vuonna 22 DAC-maata lisäsi kehitysapuaan, ja yhteensä virallinen kehitysapu kasvoi lähes 9 prosenttia noin 134,3 miljardiin euroon.

Huippusummasta huolimatta esimerkiksi kahdenvälinen apu vähiten kehittyneille maille väheni. Lisäksi kehitysavun nousua selittää osittain se, että rikkaat maat saavat DAC:n sääntöjen mukaan raportoida osan ensimmäisen vuoden pakolaiskuluistaan kehitysyhteistyökuluina. Pakolaiskriisin vuoksi summa nousi rutkasti, mikä on herättänyt paljon kritiikkiä.

"Rikkaat maat harhaanjohtavat yleisöä. Ne kutsuvat 'avuksi' rahaa, jonka ne käyttävät turvapaikkahakemusten käsittelyyn tai maksaakseen muille maille siirtolaisuuden torjumiseksi. Kaikilla mailla on velvollisuus auttaa pakolaisia rajoillaan, mutta niiden on lakattava teeskentelemästä, että siitä syntyvät kulut ovat 'apua' köyhyyden vähentämiseksi", sanoi kehitysyhteistyöjärjestö Oxfamin edustaja Natalia Alonso järjestön tiedotteessa.

Rikkaat maat ovat myös edenneet hitaasti tavoitteessaan antaa bruttokansantulostaan 0,7 prosenttia kehitysapuun. Viime vuonna osuus oli vain 0,32 prosenttia, ja 0,7-rajan yli pääsi vain kuusi maata: Tanska, Luxemburg, Norja, Ruotsi, Iso-Britannia sekä uutena Saksa, jonka nousua selittävät pakolaiskulut.

Suomen osuus oli 0,44 prosenttia, ja se on leikkauksista huolimatta edelleen puolenvälin paremmalla puolella, kun tarkastellaan bruttokansantulo-osuutta. Absoluuttisilla summilla mitattuna Suomi on kuitenkin vasta 18:s.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0 Lisää aiheesta:  Kehitysyhteistyöleikkaukset

YK-järjestö: Libyassa siirtolaisten orjamarkkinoita

Ke, 04/12/2017 - 10:48

Saharan eteläpuolelta tulevia siirtolaisia kaupataan Libyassa lunnaiden toivossa. Harva siirtolainen tietää, mitä odottaa.

Katunäkymä Libyan Sabhan kaupungissa vuonna 2009. (Kuva: OE3BLS / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)Libyassa järjestetään siirtolaisten orjamarkkinoita, joille on viety satoja nuoria miehiä muun muassa lunnaiden toivossa, kertoo YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM.

"Siirtolaiset, jotka menevät Libyaan ja yrittävät päästä Eurooppaan, eivät tiedä kidutuksen saaristosta, joka odottaa heitä rajan takana. Siellä heistä tulee hyödykkeitä, joita ostetaan, myydään ja heitetään pois, kun heillä ei enää ole arvoa", sanoo Leonard Doyle, IOM:n Geneven edustaja järjestön tiedotteessa.

IOM:n Nigerin toimisto on kertonut pelastaneensa senegalilaisen siirtolaisen, joka oli matkustanut Nigeristä Saharan autiomaan läpi Libyaan ihmissalakuljettajan kyydillä. Libyan Sabhan kaupungissa kuski väitti, ettei ollut saanut rahaa ja vei siirtolaiset parkkipaikalle, jossa pyörivät orjamarkkinat.

Mies oli ostettu ja viety vangiksi yksityisasuntoon, jossa oli yli sata siirtolaista. Heidän piti soittaa lunnaiden toivossa perheilleen, ja puheluiden aikana heitä pahoinpideltiin. Senegalilaismies myytiin lopulta uudelleen, ja hän työskenteli myös sieppaajien tulkkina ennen pelastumistaan. Niitä, jotka eivät pystyneet maksamaan, tapettiin tai jätettiin nääntymään nälkään. Myös naisia kaupattiin seksiorjiksi.

IOM:n Nigerin toimisto kertoo kuulleensa samanlaisia tarinoita myös muilta siirtolaisilta. Heitä käytetään myös esimerkiksi rakennustyömailla sekä vartijoina.

Libya on ollut kaaoksessa sen jälkeen, kun diktaattori Muammar Gaddafi tapettiin vuonna 2011. Maan oikeusjärjestelmä ei toimi, ja etenkin siirtolaisten karu kohtelu on ollut tiedossa aiemminkin. IOM:n mukaan maan pidätyskeskuksissa siirtolaisia on kuollut nälkään ja tauteihin.

Järjestö pyrkii parantamaan pidätyskeskusten oloja sekä myös tiedottamaan maan oloista siirtolaisuutta suunnitteleville, jotka tulevat usein Nigerian, Ghanan ja Gambian kaltaisista maista. Viestejä levitetään sosiaalisen median ja radion kautta.

"Traagista kyllä, uskottavimpia viestinviejiä ovat siirtolaiset, jotka palaavat IOM:n avulla kotiin. Liian usein he ovat hajalla, julmuuksien uhreja ja hyväksikäytettyjä, usein seksuaalisesti. Heidän äänellään on enemmän painoarvoa kuin kenenkään muun", Doyle toteaa.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0 Lisää aiheesta:  Siirtolaiset ja pakolaiset maailmalla

Ecuadorin uusi johtaja tavoittelee intiaanien suosiota

Ke, 04/12/2017 - 09:49

Toukokuussa virkaansa astuva Lenín Moreno on korostanut haluaan rakentaa siltoja kansalaisliikkeiden ja alkuperäiskansojen suuntaan. Intiaanit ovat kritisoineet Ecuadorin nykyistä johtoa muun muassa kaivostoiminnasta.

Huaorani-kansaan kuuluva perinneasuinen intiaaniperhe tervehtii turisteja kylässään Tigüinossa, joka sijaitsee Ecuadorissa Yasunín kansallispuiston alueella. (Kuva: Eduardo Valenzuela / IPS)(IPS) -- Ecuadorin presidentiksi 24. toukokuuta nouseva Lenín Moreno on huolissaan puolueensa kannatuksen heikkenemisestä alkuperäisasukkaiden ja kansalaisliikkeiden parissa.

Moreno, 64, toimi varapresidenttinä 2007–2013, vietti välivuodet YK-tehtävissä ja teki nyt voittoisan paluun politiikkaan. Hän edustaa vasemmistolaista Movimiento Alianza País -puoluetta, kuten kymmenen vuotta vallassa ollut nykyinen presidentti Rafael Correakin.

Moreno on pyörätuolissa jouduttuaan ryöstäjän ampumaksi vuonna 1998, ja hän johti viime vuodet YK:n vammaisjärjestöä Genevessä. Vaalikampanjassaan hän painotti uudistusten tarvetta erityisesti koulutuksessa ja maataloudessa.

Moreno voitti vaalien toisella kierroksella oikeiston ehdokkaan Guillermo Lasson täpärällä 51,6 prosentin enemmistöllä. Vasemmistohallitus sai enemmistön myös yksikamariseen parlamenttiin, vaikka menettikin ääniä aiempiin vaaleihin verrattuna.

Intiaanit tyytymättömiä

Moreno on huolissaan puolueensa kannatuspohjan murenemisesta varsinkin intiaanien asuttamilla vuoristoseuduilla, joihin pääkaupunki Quitokin kuuluu. Hän korostaa haluaan rakentaa siltoja kansalaisliikkeiden ja alkuperäiskansojen suuntaan.

Intiaanit tukivat Correaa tämän uran alkuvaiheessa, mutta vuonna 2012 heidän suurin järjestönsä Conaie lähti 700 kilometrin marssille Correan hallitusta vastaan "veden, maan ja ihmisarvon puolesta". Järjestön mukaan Correan maa- ja vesipolitiikka vahingoittaa alkuperäistä elämäntapaa.

Conaie syyttää hallitusta myös mielenosoitusten kriminalisoinnista ja vastustaa uusia veroja sekä Kiinalle Amazonin alueelta annettuja öljyntuotanto- ja kaivosoikeuksia.

Tehtävää riittää

Politiikantutkija Xavier Flores sanoo, että Moreno sai enemmistön äänistä rannikkoseuduilla, mutta heikentynyt kannatus vuorilla vaatii kiinnittämään huomiota maatalouspolitiikkaan ja intiaanien asemaan.

Alianza País -puolueen johtaja Álvaro Sáenz korostaa, että kannatuspohjan vahvistaminen on välttämätöntä myös oikeiston hyökkäysten varalta. Niitä on tulossa, koska osa Lasson kannattajista ei suostu hyväksymään vaalitappiota.

"Ojennan käteni kaikille, jotka haluavat tarttua siihen ja keskustella suurista kansallisista tavoitteista", Moreno vakuutti vaalien jälkeen. Hän pyysi liikkeen rivit hylänneitä "intiaanitovereita, naistovereita, ympäristönsuojelijoita ja nuoria" palaamaan takaisin.

Moreno muistutti, että vaikka paljon hyvää on saatu aikaan viime vuosikymmenellä, tekemistä riittää muun muassa lasten aliravitsemuksen, lukutaidottomuuden ja asuntopulan korjaamisessa.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0

Suomessa testataan ihmisoikeuskriteereitä julkisissa hankinnoissa

Ti, 04/11/2017 - 10:54

Finnwatch sekä Suomen valtion yhteishankintayksikkö Hansel käynnistävät kokeilun, jonka tarkoituksena on edistää sosiaalisesti vastuullisia julkisia hankintoja. Kokeilun kohteena ovat valtion tietokonehankinnat.

(Kuva: Michael Saechang / CC BY-SA 2.0)Suomessa kokeillaan pian sosiaalisten kriteerien, kuten ihmisoikeuksien, ottamista huomioon julkisissa hankinnoissa. Kokeilun taustalla ovat yritysvastuujärjestö Finnwatch sekä Suomen valtion yhteishankintayksikkö Hansel, jotka ovat käynnistäneet pilottiprojektin ihmisoikeuksia koskevien kriteerien käytöstä julkisissa hankinnoissa.

Kokeilu kohdistetaan valtiolle hankittaviin tietokoneisiin ja niitä valmistavien työntekijöiden oikeuksiin.

"Elektroniikka on ihmisoikeuksien näkökulmasta korkean riskin tuote, sillä laitteet valmistetaan usein maissa, joissa ihmisoikeuksien toteutuminen on puutteellista", Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala kertoo järjestön tiedotteessa.

Hansel on valtion yhteishankintayksikkö, joka kilpailuttaa tuotteita ja palveluita asiakkaidensa, kuten valtion virastojen, puolesta. Tietokoneita sen sopimuksilla hankintaan yli 40 miljoonalla eurolla vuodessa.

Pilottiprojektissa Finnwatch tarjoaa yhtiölle apua sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyvien kriteerien laatimisessa sekä niiden soveltamisessa hankintoja tehtäessä. Tarkoituksena on levittää näin syntyneitä käytäntöjä myös muille julkisille hankkijoille valtionhallinnossa ja kuntasektorilla.

Projektia rahoittavat Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ja Kepa.

Suomessa tehdään julkisia hankintoja vuosittain yli 30 miljardilla eurolla. Viime vuonna uudistettu hankintalaki mahdollistaa jo nyt sosiaalisten kriteerien huomioinnin hankinnoissa, mutta pakollista se ei ole. Selvitysten mukaan sosiaalisia kriteereitä ei usein otetakaan huomioon hankintoja tehtäessä.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0 Lisää aiheesta:  Yritykset etelässä

Tyynenmeren saarivaltiot torjuvat lapsityötä ilmaisella koulutuksella

Ti, 04/11/2017 - 10:00

Muun muassa Fidži on tehnyt koulutuksesta maksutonta ja pakollista, lisännyt lasten työn valvontaa ja avannut maksuttoman puhelinlinjan.

Papua-Uusi-Guinea ja muut Tyynenmeren köyhät saarivaltiot pyrkivät vähentämään lasten työntekoa maksuttoman kouluopetuksen avulla. (Kuva: Catherine Wilson / IPS)(IPS) -- Fidžisaarten viranomaisten tietoon tuli 64 lapsityötapausta vuonna 2011 mutta viime vuonna enää 5. Muutoksen taustalla on kolme vuotta sitten säädetty pakollinen ja ilmainen kouluopetus.

Lasten työntekoa on alettu suitsia muillakin Tyynenmeren saarilla, kuten Samoassa ja Papua-Uudessa-Guinessa.

Ilmaisen opetuksen ohella Fidži on lisännyt lasten työn valvontaa ja avannut maksuttoman puhelinlinjan, jonne väärinkäytöksistä voi ilmoittaa.

Fidžin naisten neuvoston pääsihteeri Fay Volatabu kiittää hallituksen toimintaa, mutta muistuttaa, ettei lapsityö ole tyystin kadonnut. "Kun menee illalla ostoksille, näkee yhä lapsia kaupittelemassa leivonnaisia ja käsitöitä, eikä kukaan näytä puuttuvan asiaan."

Työ usein vaarallista

Maailman työjärjestö ILO tutki viime vuosikymmenellä lapsityötä Fidžissä ja Papuassa. Selvitykset kertovat, että köyhyys ajaa lapsia kaupusteluun, kerjuulle ja seulomaan jätteitä. Tytöt joutuvat helposti seksityöhön tai kotiapulaisiksi.

Kummassakin maassa yli 60 prosenttia tutkituista lapsityöläisistä teki vaarallista työtä, kuten kantoi raskaita taakkoja tai käsitteli metallijätettä. Papuan pääkaupungissa Port Moresbyssa 43 prosenttia lapsityöläisistä oli seksikaupan piirissä.

Fidžissä vuonna 2009 tutkituista yli 1 600 lapsityöläisestä 65 prosenttia ei käynyt koulua.

Pakollista ja ilmaista

Köyhyys, korkea työttömyys ja pienet palkat piinaavat useimpia 16 valtiosta, jotka muodostavat Tyynenmeren saarten foorumin. Niistä ainoastaan Cookinsaaret ja Niue onnistuivat puolittamaan äärimmäisen köyhyyden vuoteen 2015 mennessä, kuten YK edellytti.

Mitä useampia lapsia perheessä on, sitä vaikeampaa heidän koulutustaan on kustantaa, ja se kasvattaa lapsityön riskiä. Siksi osa alueen valtioista on julistanut koulunkäynnin pakolliseksi. Opetuksen maksuttomuudesta ovat päättäneet Fidži, Papua, Tonga, Cookinsaaret ja Salomonsaaret.

Papua-Uusi-Guinea poisti vuonna 2012 ala- ja yläkoulun maksut ja lisäsi tukea lukiolaisille. Kristillisen City Missionin johtaja Ronald Brown sanoo, että pääkaupungissa, varsinkin slummien liepeillä, pyörii silti kosolti lapsia, joilta köyhyys estää koulunkäynnin.

Piilokulut estävät

Brownin mukaan opiskeluun liittyy yhä "piilokuluja, joita peritään projekteista" ja koulupuvutkin ovat kalliita.

Prostituoiduiksi myytyjen tyttöjen määrä näyttää jopa nousseen Papuassa, hän kertoo. "Vuonna 2012 kriisitukikeskuksessamme oli keskimäärin 20–25 tyttöä ja naista, nyt heitä on 50."

Brown ei osaa sanoa, onko määrän kasvu todellista vai onko tietoisuuden lisääntyminen saanut useammat hakemaan apua.

Vaikka Fidžissä ja Papuassa onnistutaan saamaan lisää lapsia työstä kouluun, harva heistä suorittaa lukion loppuun. Papuassa osuus on noin 57 prosenttia ja kunnollisen työpaikan saa vain 12 prosenttia koulunsa päättäneistä. Fijin nuorista on ILOn mukaan työtä vailla 18 prosenttia.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0 Lisää aiheesta:  Koulutus kehitysmaissa

Sivut