Maailma.net

Subscribe to syöte Maailma.net
Syötteen kokonainen osoite. 2 tuntia 55 min sitten

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Ti, 05/09/2017 - 12:10
Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen. Eini Nyman Tiistai, 9.5.2017 - 12:10

Maailmanpankki lietsoo verokilpailua

Ti, 05/09/2017 - 09:17
Maailmanpankki lietsoo verokilpailua On ristiriitaista, että Maailmanpankki kannustaa alentamaan kehitysmaiden yritysverotusta samaan aikaan kun sen tehtävä on edistää kehitystä, jossa verorahoille olisi käyttöä. Eini Nyman Tiistai, 9.5.2017 - 09:17

Maailmanpankki lietsoo verokilpailua

Ti, 05/09/2017 - 09:17

On ristiriitaista, että Maailmanpankki kannustaa alentamaan kehitysmaiden yritysverotusta samaan aikaan kun sen tehtävä on edistää kehitystä, jossa verorahoille olisi käyttöä.

Verotuloja tarvitaan muun muassa terveydenhuollon kehittämiseen. (Kuva: Isaiah Esipisu / IPS.)(IPS) -- Maailmanpankin tehtävä on edistää köyhien maiden kehitystä, mukaan lukien veronkannon tehostaminen ja korruption juuriminen. Käytännössä pankki kuitenkin kannustaa kehitysmaita alentamaan yritysten verotusta.

Maailmanpankin Doing Business 2017 -raportti puhuu hallinnon tehostamisesta mutta kiittelee samaan aikaan valtioita, jotka laskevat veroprosenttia, nostavat verotettavan tulon alarajaa ja tarjoavat verovapauksia.

Raportin taustapaperi Paying Taxes 2016 liioittelee yritysten verotaakkaa laskemalla mukaan sairausvakuutukset, eläkemaksut, sekä moninaiset palvelumaksut jätehuollosta lähtien. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF jättää ne omissa tilastoissaan verotulojen ulkopuolelle.

Käytännössä Maailmanpankki yllyttää kehitysmaiden välistä verokilpailua suosimalla yritysverojaan alentavia ja moittimalla veronkorottajia.

Sijoittajalla eri intressit

IMF ja teollisuusmaiden järjestö OECD eivät ole löytäneet vakuuttavaa näyttöä siitä, että verohelpotukset houkuttelisivat ulkomaisia investointeja kehitysmaihin. Sijoittajia kiinnostavat hyvä infrastruktuuri ja runsas työvoiman tarjonta.

Maailmanpankin omissakin yrityskyselyissä on ilmennyt, ettei veroilla ole suurta merkitystä investointipäätöksissä. Poliittinen epävakaus, korruptio, epäluotettava sähkönsaanti ja rahoitusongelmat merkitsevät paljon enemmän esimerkiksi Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.

Silti Maailmanpankki mainostaa verohelpotuksia ja -kilpailua ihmekonstina, joka tuo yrityksiä maahan. Koska pankilla on yhä melkoisesti vaikutusvaltaa, kehitysmaiden verotulot eivät kasva riittävästi tai jopa laskevat. Vuosina 1990–2001 yritysverojen alentaminen haukkasi valtioiden verotuloista lähes viidenneksen.

Global Financial Integrity -tutkimuslaitoksen maltillisen arvion mukaan kehitysmaista katosi varoja laittomasti yli 7 000 miljardia euroa vuosina 2004–2013 ja 1 000 miljardia pelkästään vuonna 2013.

Verosuunnittelun asiantuntija

Maailmanpankin kielteistä suhtautumista veroihin selittää se, että sen raportteja on ollut laatimassa kirjanpito- ja konsulttifirma Pricewaterhouse Cooper, joka kuuluu maailman johtaviin verosuunnittelun osaajiin. Vuosina 2002–2010 yhtiö auttoi asiakkaitaan saamaan veroparatiisin tapaan toimineesta Luxemburgista ainakin 548 ennakkoveropäätöstä, joiden avulla yritykset välttyivät maksamasta veroja muualla.

”Verojen korottaminen auttaa kehitysmaita sijoittamaan koulutukseen, terveydenhuoltoon ja infrastruktuuriin, mikä kaikki edistää kasvua”, Maailmanpankin oma pääekonomisti Kaushik Basu on todennut. Se olisi tarpeen, jos YK:n kestävän kehityksen tavoitteet mielitään saavuttaa, mutta pankin raporteissa on valittu vastakkainen linja.

Maailmanpankki tarjoa ratkaisuiksi omia lainojaan ja yritysyhteistyön lisäämistä. Lainat on kuitenkin maksettava takaisin, eikä yritysyhteistyö takaa kehityksen hedelmiä kaikille. Osa keskituloisista maista onkin hylännyt pankin neuvot ja etsinyt rahoitusta muualta. Samalla vahvistuu vaatimus, että Maailmanpankin on lopetettava verokilpailun lietsonta.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0

Naistoimittajat trollauksen kohteena Aasiassa

Ma, 05/08/2017 - 18:14
Naistoimittajat trollauksen kohteena Aasiassa Vain kolme uutistoimittajaa kymmenestä on Aasian ja Tyynenmeren alueella naisia, mutta joillekin sekin on liikaa. Naistoimittajat kohtaavat vihapuhetta internetissä. Eini Nyman Maanantai, 8.5.2017 - 18:14

Naistoimittajat trollauksen kohteena Aasiassa

Ma, 05/08/2017 - 18:14

Vain kolme uutistoimittajaa kymmenestä on Aasian ja Tyynenmeren alueella naisia, mutta joillekin sekin on liikaa. Naistoimittajat kohtaavat vihapuhetta internetissä.

Bangladeshin maaseudulla toimivat yhteisöradiot tarjoavat monelle naiselle ponnahduslaudan toimittajan ammattiin. (Kuva: Naimul Haq / IPS.)(IPS) -- Miesvaltaisissa ja vanhoillisissa yhteiskunnissa nainen raportoimassa "kovista" aiheista, kuten politiikasta, korruptiosta, konflikteista tai ympäristöstä, herättää vastareaktioita.

"Ongelma ei ole se, mitä sanot, vaan se, että sanoja olet sinä", Britannian Cambridgen yliopiston professori Mary Beard sanoo.

Bangladeshissa toimiva bloggaaja Shammi Haque on saanut tappo- ja raiskausuhkauksia islamistiselta ääriryhmältä, joka on ottanut vastuun kuuden muun bloggarin murhista. Järjestön mukaan ilman päähuivia esiintyviä naisia ei pitäisi päästää työpaikoille.

Seksistinen perusvire

Intiassa Hindustan Timesin toimittajat Harry Stevens ja Piyush Aggarwal keräsivät huhtikuussa tviittejä, joita oli lähetetty eräille tunnetuille naisjournalisteille. Pitkäaikainen tv-toimittaja Barhka Dutt sai viikossa 3 020 vihaviestiä. Muslimi Rana Ayyubille niitä kertyi 2 580, ja useimmat hyökkäsivät hänen uskontoaan vastaan.

"Miksei kukaan keskustele miespuolisten kollegojen avioliitosta, eroista ja muista henkilökohtaisista asioista", Barkha Dutt ihmettelee.

Hän vastaa itse: Siksi, että naisia – varsinkin kunnianhimoisia ja itsenäisiä – arvioidaan eri mittapuilla kuin miehiä. Ja perusvire on aina seksistinen.

Vaikka naistoimittajat tekevät vain normaalia työtään, heitä kiusataan netissä henkilökohtaisilla asioilla.

"Se aiheuttaa avuttomuutta, vihaa ja turhautumista, joka voi johtaa masennukseen, ahdistukseen ja paniikkikohtauksiin. Tilannetta pahentaa se, että väkivaltaiset uhkaukset ovat usein avoimen seksuaalisia", psykiatri Samir Parikh pohtii.

Hyvät neuvot tarpeen

"Naisten häpäiseminen ja vahingoittaminen on ikivanha käytäntö, mutta nykyteknologian ansiosta sillä voi aiheuttaa paljon entistä laajempaa tuhoa", srilankalainen toimittaja Dilrukshi Handunnetti muistuttaa.

Naisten trollaus netissä on jatkunut vuosia. Toimittajat kokevat sen yltyneen viime aikoina ja käyneen niin uhkaavaksi, että moni on joutunut etsimään poliisin apua.

Kansainvälisen journalistiliiton (IFJ) Aasian ja Tyynenmeren osasto julkisti hiljan mediataloille ohjeiston toimittajien suojelusta nettikiusaamista vastaan. Se kattaa keinoja laintuntemuksen lisäämisestä fyysiseen suojeluun ja psykologiseen tukeen.

IFJ:n opas Byte Back neuvoo journalisteille toimintatapoja nettikiusaajien varalta: sivuuta, suodata, estä, kerro poliisille, ja jos tilanne pahenee, julkista nimet ja nosta meteli, äläkä unohda tallentaa vihaviestejä.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0

Pakolaisia pelastaneesta syyrialaisuimarista YK:n hyväntahdonlähettiläs

Pe, 04/28/2017 - 11:13
Pakolaisia pelastaneesta syyrialaisuimarista YK:n hyväntahdonlähettiläs Yusra Mardini veti perässään rikkoutunutta pakolaisvenettä ja pelasti sisarensa kanssa 20 ihmisen hengen. Nyt hän edustaa YK:n pakolaisjärjestöä UNHCR:ää. Teija Laakso Perjantai, 28.4.2017 - 11:13

Pakolaisia pelastaneesta syyrialaisuimarista YK:n hyväntahdonlähettiläs

Pe, 04/28/2017 - 11:13

Yusra Mardini veti perässään rikkoutunutta pakolaisvenettä ja pelasti sisarensa kanssa 20 ihmisen hengen. Nyt hän edustaa YK:n pakolaisjärjestöä UNHCR:ää.

Yusra Mardini, 19, on UNHCR:n nuorin hyväntahdolähettiläs. (Kuva: UN Photo / Rick Bajornas)Syyrialainen Yusra Mardini on valittu YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n hyväntahdonlähettilääksi. Mardini on puhunut pakolaisten puolesta useilla kansainvälisillä foorumeilla ja tullut tunnetuksi myös Rion olympialaisten pakolaisjoukkueesta.

"Yusra on syvästi inspiroiva nuori nainen. Voimallisen tarinansa kautta hän edustaa yli kymmenen miljoonan nuoren pakolaisen toiveita, pelkoja ja valtavaa potentiaalia", toteaa YK:n pakolaiskomissaari Filippo Grandi tiedotteessa.

YK:n hyväntahdonlähettiläät ovat yleensä julkisuuden henkilöitä, jotka sitoutuvat levittämään sanomaa YK:n tavoitteista ja toiminnasta. 19-vuotias Mardini on UNHCR:n nuorin lähettiläs. Hän oli vähällä menettää henkensä pakomatkalla Damaskoksesta Turkin kautta Kreikan Lesboksen saarelle, kun pakolaisvene, jossa hän matkusti, hajosi. Hän ui tunteja siskonsa kanssa vetäen perässään venettä ja pelasti 20 pakolaista.

Eurooppaan saapumisensa jälkeen Mardini on puhunut pakolaisten puolesta useilla kansainvälisillä foorumeilla ja tavannut maailman johtajia, muun muassa paavin ja Yhdysvaltain entisen presidentin Barack Obaman.

"Olen innokas jatkamaan viestin lähettämistä siitä, että pakolaiset ovat vain normaaleja ihmisiä, jotka elävät traumaattisissa ja tuhoisissa olosuhteissa ja pystyvät uskomattomiin asioihin, mikäli heille vain annetaan mahdollisuus", hän sanoo.

Mardini opiskelee nykyisin Saksassa ja harjoittelee vuonna 2020 pidettäviä Tokoin olympialaisia varten.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0 Lisää aiheesta:  Siirtolaiset ja pakolaiset maailmalla

Jemenille luvattiin miljardi euroa lisää apua – poliittinen ratkaisu puuttuu

Pe, 04/28/2017 - 10:23
Jemenille luvattiin miljardi euroa lisää apua – poliittinen ratkaisu puuttuu Avustustoimijat kritisoivat osaa avunantajamaista, jotka antavat Jemenille lisää humanitaarista apua samalla, kun myyvät aseita sitä pommittavalle Saudi-Arabialle. Teija Laakso Perjantai, 28.4.2017 - 10:23

Jemenille luvattiin miljardi euroa lisää apua – poliittinen ratkaisu puuttuu

Pe, 04/28/2017 - 10:23

Avustustoimijat kritisoivat osaa avunantajamaista, jotka antavat Jemenille lisää humanitaarista apua samalla, kun myyvät aseita sitä pommittavalle Saudi-Arabialle.

Jemenissä kuolee yksi alle 5-vuotias 10 minuutin välein, muistutti YK:n pääsihteeri António Guterres Jemen-konferenssissa. (Kuva: UN Photo/Jean-Marc Ferré)Avunantajamaat ovat luvanneet Jemenille tänä vuonna lisää humanitaarista apua lähes 1,1 miljardia dollaria, eli runsaat miljardi euroa. Maassa on sisällissodan vuoksi meneillään maailman pahin ruokakriisi, ja Genevessä tällä viikolla pidetyssä konferenssissa oli tarkoitus kerätä lisää rahaa maalle.

YK:n tämänvuotinen Jemenin hätäapuvetoomus oli ennen konferenssia saanut vain 15 prosenttia tarvittavasta rahasta. Konferenssin ansiosta arvioidusta noin 1,9 miljardin euron vajeesta saatiin katettua puolet.

Apua tarvitaan kipeästi, sillä noin 19 miljoonaa ihmistä, lähes kaksi kolmasosaa jemeniläisistä, tarvitsee hätäapua. Tilanne on kärjistynyt runsaat kaksi vuotta sitten alkaneen sisällissodan vuoksi; lisäksi maa oli jo ennen sotaa epävakaa ja rutiköyhä. YK:n pääsihteerin António Guterresin mukaan maassa todistetaan nyt kokonaisen sukupolven nälkiintymistä.

Noin kolme miljoonaa ihmistä on paennut kodeistaan, mikä vaikeuttaa monien elannon hankkimista ja maanviljelyä. Apua on vaikea saada perille tuontirajoitusten ja saartojen vuoksi. Infrastruktuuria on tuhoutunut, ja esimerkiksi terveyspalveluista yli puolet ei ole toiminnassa.

Jemenissä kuolee ehkäistävissä oleviin syihin nyt yksi alle 5-vuotias kymmenen minuutin välein, Guterres totesi.

"Tämä tarkoittaa, että 50 lasta Jemenissä kuolee tämän päivän konferenssin aikana – ja kaikki nämä kuolemat olisi voitu estää", hän sanoi.

Yhteensä lupauksia teki konferenssissa 48 maata, EU, YK:n keskitetty katastrofirahasto sekä neljä avustusjärjestöä. Suomi on YK:n mukaan luvannut noin 1,9 miljoonaa euroa Jemenille tänä vuonna.

Mukana lupauksissa olivat myös Jemeniä pommittavaa liittoumaa johtava Saudi-Arabia, sekä Iso-Britannia ja Yhdysvallat, jotka ovat ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin arvioiden mukaan myyneet Saudi-Arabialle aseita yli viiden miljardin dollarin arvosta konfliktin alkamisen jälkeen.

Avustusjärjestöt ovatkin huomauttaneet ristiriidasta poliittisten toimien ja apusitoumusten välillä, kertoo uutissivusto Devex.

"Vaikka paljon rahaa onkin luvattu, paras tapa ehkäistä nälänhätä Jemenissä on aseiden hiljeneminen ja konfliktin osapuolten palaaminen neuvottelupöytään", muistutti avustusjärjestö Oxfamin Jemenin vanhempi ohjelmajohtaja Shane Stevenson.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0 Lisää aiheesta:  Jemenin konflikti

Kaikki kouluun vuonna 2030

Pe, 04/28/2017 - 09:44
Kaikki kouluun vuonna 2030 Kaikki maailman lapset ja nuoret on mahdollista saada koulunpenkille vuoteen 2030 mennessä, YK:n koulutusasioiden erikoislähettiläs Gordon Brown vakuuttaa. Teija Laakso Perjantai, 28.4.2017 - 09:44

Kaikki kouluun vuonna 2030

Pe, 04/28/2017 - 09:44

Kaikki maailman lapset ja nuoret on mahdollista saada koulunpenkille vuoteen 2030 mennessä, YK:n koulutusasioiden erikoislähettiläs Gordon Brown vakuuttaa.

(Kuva: Mantoe Phakathi / IPS)Kaikki maailman lapset ja nuoret on mahdollista saada koulunpenkille vuoteen 2030 mennessä, YK:n koulutusasioiden erikoislähettiläs Gordon Brown vakuuttaa.

Operaatio vaatii lisärahoitusta ja varsinkin rahan käytön tehostamista, entinen Britannian pääministeri sanoo. Hän ottaa malliksi miljoonia ihmisiä tavoittaneet rokotuskampanjat, joiden rahoittamiseen ovat osallistuneet valtiot, yksityinen sektori ja kehityspankit.

Yli 260 miljoonaa lasta ei käy koulua, ja muidenkin oppimistulokset jäävät usein heikoiksi. Brownin johtama koulutuskomissio arvioi, että 800 miljoonaa nuorta – puolet kaikista – ei saa nykymenolla koulusta työelämän edellyttämiä valmiuksia. Ongelma on pahin pieni- ja keskituloisissa maissa.

Nuo maat saivat vuonna 2010 kansainvälistä tukea koulutukseen noin 10 euroa lasta kohti, mutta nyt summa on pudonnut 8 euroon. Koulutuskomissio kutsuu tilannetta opetuksen kriisiksi ja varoittaa sen aiheuttavan pysyvää köyhyyttä, eriarvoisuutta ja epävakautta.

Brownin mukaan koulutukselle pitäisi koota lisätukea kymmenen miljardia euroa vuodessa, mikä likimain tuplaisi nykyisen tason. Tuen ehtona kehitysmaita vaadittaisiin nostamaan omat opetusmenonsa parhaiden maiden tasolle eli 5,8 prosenttiin kansantuotteestaan. Nyt osuus on keskimäärin 4 prosenttia.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0 Lisää aiheesta:  Koulutus kehitysmaissa

Tunnettu bloggari puukotettiin Malediiveilla

To, 04/27/2017 - 11:34

Yameen Rasheedin murha herättää huolta saarivaltion sananvapaustilanteesta.

Malediivit tunnetaan paratiisisimaisista maisemistaan, mutta maan sananvapaustilanne herättää huolta. (Kuva: Mac Qin / CC BY-ND 2.0)Tunnettu bloggari ja sosiaalisen median aktiivi Yameen Rasheed on murhattu Malediiveilla. Tapaus herättää huolta maan ilmaisunvapauden tilasta, sillä se ei ole ainoa aktivisteihin kohdistunut hyökkäys viime vuosina.

29-vuotias Rasheed löydettiin kotitalostaan puukotettuna. Hän kuoli myöhemmin sairaalassa.

29-vuotias Rasheed tunnettiin muun muassa satiirisesta poliittisesta blogistaan sekä kampanjasta, tämä vaati oikeutta vuonna 2014 kadonneelle toimittajalle Ahmed Rilwanille, jonka tämä uskoi tämän tulleen rikollisjengin kaappaamaksi.

Medioiden ja järjestöjen mukaan Rasheed oli saanut ennen sieppaustaan tappouhkauksia, joista hän oli kertonut poliisille. Poliisi ei kuitenkaan ollut reagoinut. Toimittajia suojelevan CPJ-järjestön mukaan Rasheed uskoi, että häirinnän taustalla olivat radikaaliryhmät, jotka eivät hyväksyneet Rasheedin ja muiden bloggarien kritiikkiä islamia kohtaan.

Maan presidentti on pahoitellut tapausta ja tutkinnat on aloitettu, mutta esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin sekä YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston mukaan maan sananvapaustilanne on viime aikoina heikentynyt. Muun muassa aktivisteja, toimittajia ja mediajulkaisuja on ahdisteltu.

"Rasheedin kuolema tapahtuu tilanteessa, jossa näyttää siltä, että poliittisen opposition pidätykset ja heihin kohdistetut syytteet kasvavat. Vaadimme viranomaisia toimimaan ilmaisunvapauden kutistuvan tilan korjaamiseksi", sanoo YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Zeid Ra’ad al Husseinin edustaja Ravina Shamdasani tiedotteessa.

YK on aiemmin kritisoinut Malediiveja myös siitä syystä, että se on pidättänyt ja vanginnut entisen presidentin sekä puolustusministerin. Al Jazeera -uutiskanavan mukaan Rasheed on kolmas malediivilainen mediapersoona, joka on joutunut viimeisten viiden vuoden aikana hyökkäyksen kohteeksi.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0

Pattitilanne Chilen kaivoskiistassa

To, 04/27/2017 - 11:01

Chilen rannikolla sijaitsevan Coquimbon alueen kalastajat eivät uskalla riemuita paikallisviranomaisten päätöksestä, joka torjuu rautakaivoksen perustamisen lähistölle. Moni pelkää, että maan hallitus kumoaa päätöksen.

Pohjois-Chilen rannikolla sijaitseva Punta de Chorosin kalastajakylä on noussut matkailijoiden suosioon, mutta hankkeilla olevan rautakaivoksen pelätään pilaavan ympäristöä. (Kuva: Orlando Milesi / IPS)(IPS) -- Chilen rannikolla sijaitsevan Coquimbon alueen kalastajat eivät uskalla riemuita paikallisviranomaisten päätöksestä, joka torjuu rautakaivoksen perustamisen lähelle Punta de Chorosin kalastus- ja matkailukeskusta.

Moni pelkää, että Chilen hallitus kumoaa päätöksen ja antaa paikallisen Andes Iron -yhtiön perustaa Domingan kaivoksen. Yhtiö lupaa rakennusvaiheessa 9 800 työpaikkaa ja tuotantovaiheessa 1 400.

Hanke käsittäisi avolouhoksen, jonka eliniäksi lasketaan 26,5 vuotta, ja jätteiden käsittelyalueen. Lisäksi tarvitaan satama laivaamaan malmia Kiinaan, Japaniin ja muualle. Yhtiön mukaan alueelta saadaan 12 miljoonaa tonnia rautaa ja 150 000 tonnia kuparia.

Hankkeen vaikutus ulottuisi useille luonnonsuojelualueille. Kalastajia huolestuttavat myös meriliikenteen kasvun seuraukset.

Kasvavaa turismia

Punta Chorosin rannikkokylässä on vain 238 vakinaista asukasta, mutta määrä kymmenkertaistuu matkailukaudella, kun ravintola- ja majoitusalan työntekijät saapuvat. Turisteja alueelle vetävät upeat rannat, valaiden katselu ja meren herkut. Kävijöitä oli vuonna 1998 alle tuhat mutta viime vuonna jo 50 000.

"Tämä on köyhää seutua ja kaipaa kehitystä, mutta sen pitää tapahtua ympäristön ehdoilla", Humboldtin pingviininsuojelualueella työskentelevä Paulina Correa painottaa. Suojelualueella majailee 80 prosenttia maailman perunpingviineistä, joiden kanta on luokiteltu vaarantuneeksi.

Correa harmittelee sitä, että kaivoshanke on jakanut alueen asukkaat kahteen leiriin. Kalastajat ja matkailuala vastustavat kaivosta ja Andien juurella elävät karjatilalliset kannattavat.

Kuvernööri ratkaisi

Coquimbon ympäristövirasto oli alustavasti hyväksynyt kaivoshankkeen, mutta kuvernööri Claudio Ibáñez antoi ratkaisevan ei-äänen. Hänen mukaansa yhtiön lupaukset eivät takaa luonnonarvojen säilymistä ja saasteetonta ympäristöä asukkaille.

Ibáñez myöntää, että kaivoksesta koituisi taloudellista hyötyä, mutta "samalla vaarannettaisiin yksi maailman tärkeimmistä luonnonsuojelualueista."

Kalastaja ja sukeltaja Josué Ramos ryhtyi vuonna 1996 pyytämään macha-nimellä tunnettua simpukkaa, joka katosi alueelta vuosituhannen vaihteessa.

Simpukkakannan elvytys aloitettiin pari vuotta myöhemmin, ja 2015 sitä riitti jo pyydettäväksi. Viime vuonna Ramosin kalastajayhdistys sai 156 tonnia simpukkaa.

Hän vastustaa kaivosta. "Saadakseen tonnin rautamalmia – joka tuottaa nyt noin 50 euroa – he synnyttävät sata tonnia kemikaaleilla terästettyä kaivosjätettä. Me saamme tonnista simpukoita 1,4 miljoonaa euroa ilman mitään tuhoja."

Karjatilat tukevat kaivosta

Kaivosyhtiö on saanut La Higueran karjanhoitajien yhdistyksen puolelleen. Maaliskuun lopulla pidetyssä tapaamisessa yhtiö vakuutti taistelevansa oikeudestaan avata kaivos ja lupasi tukea yhdistyksen valitsemia hankkeita muutamalla miljoonalla eurolla vuodessa, kunhan kaivos on toiminnassa.

Océana Chile -järjestön johtaja Liesbeth Van der Meer jaksaa uskoa, ettei kaivosta tule.

"Ympäristövaikutusten arvioinnissa oli epäselvyyksiä, joten emme pysty arvioimaan hankkeen vaikutuksia. Alue on yksi maailmassa listatuista 36 kohteesta, joiden arvokas luonnon monimuotoisuus on vaarassa."

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0 Lisää aiheesta:  Ympäristöpolitiikka

Yli viidennes konfliktimaiden lapsista ei käy koulua

Ke, 04/26/2017 - 10:07

Monissa konfliktimaissa reilusti yli puolet lapsista ei käy koulua. Samaan aikaan vain murto-osa humanitaarisesta avusta ohjataan koulutukseen, muistuttaa Unicef.

Etelä-Sudanissa enemmistö lapsista ei käy koulua. Kuvassa koululaisia vuonna 2014. (Kuva: UN Photo/JC McIlwaine / CC BY-NC-ND 2.0)Yli viidennes konfliktimaiden lapsista, yli 25 miljoonaa lasta, ei pääse kouluun, laskee YK:n lastenrahasto Unicef. Samaan aikaan vain murto-osa humanitaarisesta avusta ohjataan koulutukseen.

Unicef tarkastelee 22 konfliktimaan 6–15-vuotiaita. Sen mukaan alakoulutasolla pahin tilanne on Etelä-Sudanissa, jossa lähes 72 prosenttia lapsista ei käy koulua. Sen jälkeen tulevat Tšad ja Afganistan, joissa koulua käymättömien osuus on 50 ja 46 prosenttia.

Samoissa maissa myös tyttöjen koulunkäynti on erityisen huonolla tolalla – Etelä-Sudanissa peräti 76 prosenttia tytöistä ei käy alakoulua.

"Koulutus ei ole koskaan tärkeämpää kuin sodan aikana. Miten lapset saavuttavat täyden potentiaalinsa ilman koulutusta ja vaikuttavat perheidensä, yhteisöidensä ja talouksiensa tulevaisuuteen ja vakauteen?" kritisoi Unicefin koulutuspäällikkö Josephine Bourne tiedotteessa.

Tilanne on kehno myös yläkoulutasolla. Nigerissä yli kaksi kolmasosaa lapsista ei käy koulua, Etelä-Sudanissa 60 ja Keski-Afrikan tasavallassa 55 prosenttia. Koulua käymättömien tyttöjen osuus on vieläkin suurempi kuin alakoulutasolla.

Unicef muistuttaa, että vuodesta 2010 alkaen vain alle kaksi prosenttia humanitaarisesta avusta – eli hätäavusta, jota annetaan konfliktien ja katastrofien yhteydessä – on ohjattu koulutukseen. Tilanteen muuttamiseksi tarvittaisiin 8,5 miljardia dollaria, eli noin 7,8 miljardia euroa vuosittain.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0 Lisää aiheesta:  Koulutus kehitysmaissa

Aurinkoenergia piristää Intian kyliä

Ke, 04/26/2017 - 09:29

Yli viidennes intialaisista elää ilman sähköä. Syrjäseudulla ratkaisu löytyy usein uusiutuvasta energiasta ja paikallisesta pienverkosta.

Aurinkoenergialla tuotettu sähkövalo auttaa Jaipal Hembrumia hankkimaan iltaisin lisätuloja ompelulla. Hän säästää kolmen tyttärensä koulutusta ja myötäjäisiä varten. (Kuva: Manipadma Jena / IPS)Kolmen lapsen isä Jaipal Hembrun pyörittää yksin kolmea yritystä – pyöräkorjaamoa, ruokakojua ja ompelimoa – syrjäisessä kotikylässään Intian Kautukassa. Toiminta virkistyi merkittävästi, kun kylään saatiin aurinkosähkö.

Yli viidennes intialaisista – 290 miljoonaa ihmistä – on yhä vailla sähköä. Ajoittaisesta sähköpulasta kärsii jopa puolet Intian 1,3 miljardista asukkaasta, sillä jakelu pätkii monin paikoin, Centre for Science and Environment (CSE) -tutkimuslaitos arvioi.

Syrjäseudulla ratkaisu löytyy usein uusiutuvasta energiasta ja paikallisesta pienverkosta. Rockefeller-säätiön Smart Power for Rural Development -hanke rakentaa aurinkovoimaa Intian köyhimmissä osavaltioissa, Biharissa ja Uttar Pradeshissa, joissa sähköä saa vain 16 ja 36 prosenttia kotitalouksista. Maan keskiarvo on 55 prosenttia.

Deepali Khanna Rockefeller-säätiöstä kertoo, että hankkeen on määrä tavoittaa vuosina 2014–2017 tuhat kylää ja hyödyttää noin miljoonaa ihmistä. Hanketta toteuttaa Smart Power India, joka saa säätiöltä lähes 70 miljoonan euron rahoituksen.

Työtä maaseudulle

Khannan mukaan yritystoiminta on vilkastunut aurinkosähköä saavissa kylissä. 70 prosenttia mikroyrityksistä kertoo asiakasmäärän kasvaneen ja 80 prosenttia suunnittelee laajennuksia. Lisäksi koululaiset saavat lisää läksyjenlukuaikaa ja naiset uskaltavat liikkua ulkona pimeäntulon jälkeen.

Smart Power India tukee mikroyritysten perustamista maaseudulle lainoilla ja rakentamalla yhteyksiä isompiin yrityksiin, kuten kaupunkien kauppakeskuksiin, jotka ostavat vihanneksia maalta.

Myös nettikahvilat, huoltamot, kännyköiden ja tuulettimien korjaamot sekä pankit, koulut ja sairaalat ovat kiinnostuneet aurinkosähköstä.

Intian väestön "nuorisopullistuman" seurauksena asukkaista 64 prosenttia on työikäisiä vuonna 2020. Se tarkoittaa, että vuosittain pitää luoda kymmenen miljoonaa uutta työpaikkaa. Sähkön ansiosta niitä syntyy myös maaseudulle, minkä toivotaan hillitsevän muuttoa kaupunkeihin.

Tukiasemat ankkureina

Smart Power India turvaa kannattavuuttaan maaseudulla hankkimalla pienyritysten ohella isompia asiakkaita, erityisesti kännykän tukiasemia omistavia teleoperaattoreita.

"Tukiaseman voimanlähteenä on usein kallis dieselgeneraattori, ja operaattorit etsivät halvempia vaihtoehtoja. Siksi niistä voi tulla aurinkoenergiaverkkojen kaipaamia 'ankkuriasiakkaita'", Rockefeller-säätiön Aasian johtaja Ashvin Dayal sanoo.

Intian 350 000 tukiasemaa käyttävät tilastojen mukaan kaksi miljardia litraa dieseliä vuodessa. Se vaarantaa osaltaan ilmastositoumuksia ja kestävää kehitystä.

Aurinkovoiman tuotantokustannusten merkittävä halpeneminen onkin tehnyt siitä houkuttelevan vaihtoehdon Intian valtiolle. Se päätti viime vuonna rakentaa viiden vuoden aikana 10 000 viidensadan megawatin pienverkkoa, mutta asiantuntijoiden mukaan se ei vielä riitä.

Intialla olisi mahdollisuus tuottaa 748 990 megawattia aurinkoenergiaa. Bihar, Uttar Pradesh ja 12 muuta osavaltiota saavat auringon säteilyä enemmän kuin maailman keskiarvon, joka on viisi kilowattituntia neliömetriä kohti päivässä.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0 Lisää aiheesta:  Intian kehitys

Suomen sijoituksen lasku lehdistönvapausindeksissä varmistui

Ke, 04/26/2017 - 07:32

Kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön pääsihteerin mukaan Suomen putoaminen indeksin kärjestä on vuoden merkittävin yksittäinen tapaus.

(Kuva: Michael Saechang / CC BY-SA 2.0)Suomi on pudonnut kolmannelle sijalle tämän vuoden lehdistönvapausindeksissä, jota ylläpitää kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja -järjestö (RSF). Suomi on ollut indeksissä ykkössijalla vuodesta 2010 lähtien, mutta nyt sijoitusta pudottivat pääministeri Juha Sipilän (kesk) pyrkimykset painostaa Yleä uutisoinnissaan.

Asia vuosi julkisuuteen jo pari viikkoa sitten. Indeksi julkaistiin virallisesti tänään.

RSF:n pääsihteeri Christophe Deloire piti Suomen putoamista sananvapausindeksin kärjestä vuoden merkittävimpänä yksittäisenä tapauksena. Yllättäväksi asian teki hänen mukaansa se, että journalistien ammattitaito ja hyvät käytännöt eivät estäneet sananvapauden heikkenemistä.

"Pääministerin asema julkisen vallan käyttäjänä ja tapa puuttua voimakkaasti yksittäisten ammattitoimittajien työhön näyttäytyi sananvapauden rajoittamisena kotimaan lisäksi myös kansainvälisessä mediassa. Kun tähän vielä lisätään yksittäisten toimittajien perustellut irtisanoutumiset, välittyi maailmalle kuva, joka ei sopinut sananvapauden mallimaahan", toteaa Toimittajat ilman rajoja Suomen osaston puheenjohtaja Ilkka Nousiainen järjestön tiedotteessa.

Suomi on yhä lehdistönvapauden kärkimaita, ja se on alle kahden pisteen päässä ykkösenä olevasta Norjasta ja kakkoseksi nousseesta Ruotsissa. Yleisesti ottaen lehdistönvapauden tila on maailmalla heikentynyt: vuoden aikana sellaisten valtioiden määrä, joiden lehdistönvapauden taso on indeksissä hyvä tai kohtalaisen hyvä on vähentynyt 2,3 prosenttia. Lehdistönvapautta ei enää uhata pelkästään autoritäärisissä valtioissa ja diktatuureissa, vaan yhä enemmän myös nykyaikaisissa demokratioissa, indeksissä todetaan.

Erittäin huonoksi määriteltiin tänä vuonna kolme uutta maata, Burundi, Egypti ja Bahrain. Listan pohjalla ovat Pohjois-Korea, Eritrea, Turkmenistan, Syyria ja Kiina.

Sananvapauden heikkenemisen taustalla ovat Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan konfliktit sekä toisaalta mediaan vihamielisesti suhtautuvat kansallismieliset hallitukset. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Donald Trumpin presidentinvaalikampanjassa ja Ison-Britannian Brexit-kampanjassa oli molemmissa nähtävissä perinteisten median halveksuntaa. Puolassa taas hallinto on muuttanut julkiset radio- ja tv-kanavat propagandan välineiksi ja on alkanut painostaa taloudellisesti itsenäisiä uutistoimistoja.

Vuosittain julkaistavassa lehdistönvapausindeksissä on mukana 180 maata. Siinä mitataan median ja toimittajien toimintavapautta, ja se laaditaan eri maiden toimittajien, tutkijoiden, juristien ja aktivistien avulla.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0

Amnesty: Trump uhannut ihmisoikeuksia sadalla tavalla

Ti, 04/25/2017 - 14:45

Trumpin sadas virkapäivä tulee täyteen lauantaina. Ensimmäiset sata päivää osoittavat, miten vaarallinen tämän hallinto on, varoittaa ihmisoikeusjärjestö.

(Kuva: Daniel Huizinga / CC BY 2.0)Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on listannut sata tapaa, joilla Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on uhannut ihmisoikeuksia ensimmäisten sadan virkapäivänsä aikana. Trumpin sadas päivä tulee täyteen lauantaina.

"Nämä ensimmäiset sata päivää osoittavat, miten vaarallinen Trumpin agenda on, ja ne kertovat myös, miten lopettaa se ja suojella ihmisoikeuksia Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa", sanoo Margaret Huang, Yhdysvaltain Amnestyn toiminnanjohtaja järjestön tiedotteessa.

Listalle on nostettu muun muassa turvapaikanhakijoiden epäinhimillinen kohtelu Yhdysvaltain ja Meksikon rajalla ja naisten lisääntymisterveyspalveluiden rajoittaminen sekä kotimaassa että ulkomailla. Trump on myös perunut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien työntekijöiden ja opiskelijoiden suojelua sekä antanut luvan öljynporaukseen Missourijoen alla. 

Listaan kuuluu myös yrityksiä, jotka on estetty – esimerkiksi monien muslimien maahantulokielto, yritykset sallia kidutus Guantanamossa sekä yritys viedä terveydenhuolto miljoonilta amerikkalaisilta.

Myönteistä Amnestyn mukaan onkin se, että kansa on taistellut uudistuksia vastaan.

"Olemme oppineet, että kun toimimme yhdessä ja taistelemme vastaan, voimme muuttaa asioita. Trumpin hallinnon uhka ihmisoikeuksille jatkuu, mutta niin jatkuu myös päättäväisyys voittaa se", Huang toteaa.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0

Selvitys: Vaatebrändien tuotantoketju usein piilossa

Ti, 04/25/2017 - 08:35

Sadasta tutkitusta brändistä vain 32 kertoo julkisesti, missä niiden vaatteet valmistetaan.

(Kuva: Nicki Mannix / CC BY 2.0)Vain 32 vaatebrändiä sadasta kertoo julkisesti, missä niiden vaatteet ommellaan. Alihankkijoiden julkistamisesta on kuitenkin tulossa yhä yleisempää, selviää tuoreesta, kansainvälisen Fashion Revolution -kampanjan selvityksestä.

Eilen julkaistussa Fashion Transparency Indexissä pannaan järjestykseen sata suurta muoti- ja asustebrändiä sen perusteella, minkä verran ne kertovat julkisesti alihankkijoistaan, alihankintapolitiikastaan ja -käytännöistään sekä vaikutuksistaan työntekijöihin ja ympäristöön. Tarkoituksena on kannustaa suuria vaatebrändejä avoimuuteen.

Tutkitut brändit saivat keskimäärin vain noin 20 prosenttia mahdollisista pisteistä. Parhaiten selvityksessä pärjäsivät urheilubrändit Adidas ja Reebok ja sen jälkeen Marks & Spencer sekä H&M. Niistäkin kaikki saivat kuitenkin alle puolet mahdollisista pisteistä.

Selvityksen mukaan monet brändit kyllä kertovat politiikastaan ja sitoumuksistaan, mutta kun pitäisi kertoa käytännöstä, kuten esimerkiksi vaikutuksista työntekijöiden elämään tai ympäristöön, avoimuus loppuu.

Läpinäkymättömimpiä brändejä ovat selvityksen mukaan Dior, Heilan Home ja s.Oliver, jotka eivät kertoneet mitään tuotantoketjustaan ja saivat nolla pistettä. Kovin hyvin eivät pärjää myöskään monet muut isot brändit: esimerkiksi Esprit saa 37, Nike 36, Benetton 19, Louis Vuitton 15 ja Ralp Lauren 9 prosenttia mahdollisista pisteistä.

Parannusta on kuitenkin tapahtunut, sillä kun selvitys tehtiin viime vuonna ensimmäistä kertaa, vain viisi brändiä 40:stä julkisti tehtaat.

Indeksin julkaisu on osa kansainvälistä, vuosittain vietettävää Vaatevallankumous-viikkoa. Kampanja sai alkunsa vuonna 2013, kun Bangladeshissa romahti Rana Plazan vaatetehdas, jossa valmistettiin vaatteita monelle länsimaiselle vaatebrändille. Romahduksessa kuoli yli 1 100 ihmistä.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0 Lisää aiheesta:  Yritysten yhteiskuntavastuu

Riitojen ratkaisu muuttuu rahastukseksi

Ti, 04/25/2017 - 07:40

Ulkomaisten sijoittajien turvaksi luodut välimiesmenettelyt ovat synnyttäneet uutta, usein tuottoisaa liiketoimintaa.

Kuuba janoaa nykyisin muiden maiden tavoin ulkomaisia investointeja, muun muassa Marielin erikoistalousalueen ja sinne vievän rautatien rakentamiseen. (Kuva: Jorge Luis Baños / IPS)(IPS) -- Ulkomaisten sijoittajien turvaksi luodut välimiesmenettelyt ovat synnyttäneet uutta, usein tuottoisaa liiketoimintaa.

Kahden valtion välisiin ja laajempiin vapaakauppasopimuksiin halutaan nykyisin sisällyttää investointisuoja (ISDS) eli sijoittajien ja valtioiden välinen riidanratkaisumenettely.

Sijoittaja voi haastaa valtion välimiesoikeuteen, jos se esimerkiksi katsoo valtion säädösten heikentävän investointien tuottoa. Välimiesoikeus on eräänlainen yksityistetty tuomioistuin. Kumpikin osapuoli saa valita yhden tuomarin, ja nämä valitsevat itselleen puheenjohtajan. Istunnot voidaan järjestää esimerkiksi Maailmanpankissa.

Yritykset ovat alkaneet nostaa juttuja sellaisissakin tapauksissa, joissa valtion säännöt eivät ole syrjiviä ja sijoittajan oma toiminta on pikemminkin haitallista kuin hyödyllistä. Suuntauksen pelätään lisäävän arveluttavia sijoituksia, usein paikallisen yritystoiminnan ja yleisen edun kustannuksella.

Veronmaksajan piikkiin

Kolmannen osapuolen rahoittamat ISDS-jutut ovat yleistyneet ja osoittautuneet tuottoisaksi bisnekseksi.

Keinottelijat – vipurahastot ja pääomasijoitusyhtiöt ­– investoivat hakakasti yrityksiin, jotka rahoittavat juttuja välimiesoikeuksissa suoraan tai peiteyritysten kautta. Lasku lankeaa syytetyn valtion veronmaksajille.

Ulkopuolisen rahoittajan mukaantulo rohkaisee yrityksiä nostamaan juttuja valtioita vastaan, koska se vähentää niiden omia oikeuskuluja. Yleensä yritysten ei myöskään tarvitse ilmoittaa ulkopuolisen rahoittajan mukanaoloa. Ala vetää sijoittajia ja muuttaa välimiesmenettelyn osittain keinotteluksi.

Vähintään kolme viidestä ISDS-jutun nostamista harkitsevasta yrityksestä on etsinyt ulkopuolista rahoitusta, The International Council for Commercial Arbitration arvioi. Rahoitusyhtiöt tarjoavat niille pakettiratkaisuja, joissa neuvotaan, mitä sopimuspykäliä hyödyntää ja mistä palkata lakimiehet. Ehdotuksia tulee jopa välimiehistä.

Kiistaa tuloksista

Joukkovelkakirjoihin sijoittaneet voivat saada ISDS:n avulla korvausta menetyksistään silloinkin, kun asianomaisella yrityksellä ei ole tuotantoa kyseisessä maassa, mikä rohkaisee "korppikotkarahastoja" muistuttavaa toimintaa.

Korppikotkarahastoksi määritellään yritys, joka ostaa velkojilta kriisiaikana valtion velkakirjoja niiden arvoon verrattuna hyvin alhaisella hinnalla ja hakee niistä täysimääräistä maksua velkasovittelun ulkopuolella. Rahastoja on syytetty köyhien maiden taloudellisen tilanteen pahentamisesta

ISDS:n kannattajat väittävät, että ulkomaiset yritykset voittavat vain noin neljänneksen nostamistaan jutuista. Luku ei kutenkaan sisällä sopuratkaisuja, jotka tehdään välitysmenettelyn aikana, ja joista yritykset yleensä korjaavat reilun voiton. Se tekee välityksestä houkuttelevaa sellaisillekin firmoille, jotka eivät muuten vaatisi korvauksia valtioilta.

Välittäjien valta tulkita ja soveltaa sopimuksia on kasvanut viime aikoina, eikä heidän päätöksistään ole valitusoikeutta.

Sijoittajat myöntävät, että haavoittuvimpia haastettavia ovat ennestään vaikeuksissa olevat valtiot. Jos valtio esimerkiksi joutuu turvautumaan taloudellisiin poikkeustoimiin suojellakseen kansalaisiaan, sitä on helppo syyttää kauppasopimusten rikkomisesta. ISDS-jutun nostaminen taas heikentää entisestään valtion luottoluokitusta ja karkottaa sijoittajia.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0

Kongolaiselle metsänvartijalle vihreä Nobel

Ma, 04/24/2017 - 10:29

Yhdysvaltalainen Goldman-ympäristösäätiö on myöntänyt vuotuisen palkintonsa kuudelle ympäristöaktivistille. Tänä vuonna palkinnonsaajien joukossa on muun muassa henkensä vaarantanut kongolainen Rodrigue Mugaruka Katembo.

Kongolainen Rodrigue Mugaruka Katembo pelasti Virungan kansallispuiston öljynporaukselta. (Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)Yhdysvaltalainen Goldman-ympäristösäätiö on myöntänyt vuotuisen Goldman Environmental Prize -palkintonsa kuudelle ympäristöaktivistille. Tänä vuonna palkinnonsaajien joukossa on muun muassa maaoikeuksien puolustajia ja erilaisten luonnonvaraprojektien vastustajia.

Palkintoja jaetaan yksi jokaiselle mantereelle, ja tänä vuonna palkinnon saivat kongolainen Rodrigue Mugaruka Katembo, intialainen Prafulla Samantara, slovenialainen Uroš Macerl, australialainen Wendy Bowman, guatemalalainen Rodrigo Tot sekä yhdysvaltalainen mark! Lopez.

Esimerkiksi kongolainen metsänvartija ja entinen lapsisotilas Katembo vaaransi henkensä ja paljasti öljynporaukseen liittyvän korruption maan tärkeässä Virungan kansallispuistossa, mikä johti suunnitelmien perumiseen.

Intialainen Samantara puolestaan johti historiallista oikeustaistelua dongria kondh -alkuperäiskansayhteisön puolesta ja suojeli samalla sen kotiseutua massiiviselta alumiinikaivokselta. Alkuperäiskansajohtaja Tot Guatemalasta taas johti yhteisönsä historialliseen oikeuden päätökseen, joka määräsi hallitusta antamaan maaoikeuksia q'eqchi-kansalle ja esti nikkelitoiminnan laajenemisen tämän alueelle, palkintoperusteissa kerrotaan.

Vuonna 1989 yhdysvaltalaisten hyväntekijöiden perustama Goldman Environmental Prize on maailman suurin ruohonjuuritason aktivisteille tunnustusta antava ympäristöpalkinto, jota kutsutaan myös vihreäksi Nobeliksi. Voittajat saavat 175 000 dollaria, eli noin 164 000 euroa kukin.

Palkinnon takavuosien voittajiin kuuluu esimerkiksi viime vuonna murhattu hondurasilainen aktivisti Berta Cáceres, joka vastusti muun muassa suomalaisen Finnfundin rahoittamaa patohanketta.

Näytä suurin juttu-palstassa:  0 Artikkelia ei listata Uutiset-palstalla:  0 Lisää aiheesta:  Ympäristöpolitiikka

Sivut